HEUREKA-LUENTO: Maailmankaikkeuden juuret
torstaina 27.9. kello 18 ja uusintana torstaina 11.10. kello 18 Heurekan planetaariossa
Syksyn ensimmäisellä Heureka-luennolla torstaina 27.9. klo 18 teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen kertoo, kuinka maailmankaikkeus on kehittynyt ja mikä on kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn merkitys. Heurekan planetaariossa pidettävällä luennolla matkataan Cernin tutkimuskeskukseen, havaitaan Higgsin hiukkanen ja tarkastellaan maailmankaikkeuden ensimmäistä sekuntia. Luento uusitaan torstaina 11.10. klo 18.
Syksy Räsänen tutkii kosmologiaa ja hiukkasfysiikkaa Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt tutkijana mm. Oxfordin yliopistossa, hiukkastutkimuksen laboratoriossa Cernissä ja Geneven yliopistossa. Hänen pääasiallinen tutkimuskohteensa on galakseista muodostuvien rakenteiden vaikutus maailmankaikkeuden laajenemiseen.
Heureka-luennot ovat ainutlaatuinen tiedetapahtumien sarja, jossa Heurekan planetaarion jättikupu on tiede-esityksen audiovisuaalisena näyttämönä. Häikäisevät näkymät, liikkuva kuva ja yllättävät ääniefektit tekevät Heureka-luennoista ainutlaatuisia. Tuloksena on moniaistinen, vaikuttava tiede-elämys. Sama luento pidetään kahtena eri torstai-iltana.
Heureka-luennoille on vapaa pääsy, ja osallistujat voivat tutustua maksutta myös Heurekan näyttelyihin luennon jälkeen kello 19-20. Planetaarion 135 paikkaa jaetaan saapumisjärjestyksessä kello 17 alkaen ja sisään pääsee vain kello 18.00 saakka. Luennoissa käytetään voimakkaita efektejä ja sisällöt ovat osin vaativia. Siksi Heureka-luentoja suositellaan aikuisille ja isommille lapsille.
Muutokset ohjelmatapahtumien tiedoissa ovat mahdollisia. Heurekan ohjelmatapahtumia tuetaan veikkausvoittovaroin.
Lisätietoa:
Tapahtumapäällikkö Paula Havaste, [email protected], puh. 040 9015375
Tapahtumatuottaja Siina Vasama, [email protected], puh. 040 9015260
--------------
Alla oleva artikkeli Syksy Räsäsen Heureka-luentoon liittyen on vapaasti toimitusten käytettävissä:
Maailmankaikkeus oli kuumaa keittoa
Higgsin hiukkasen arvellaan löytyneen Cernin tutkimuskeskuksessa viime heinäkuussa. Higgs saattaa jopa olla vastuussa koko maailmankaikkeuden rakenteesta.
– Kun Higgsin hiukkanen havaittiin ensimmäistä kertaa Cernin LHC-kiihdyttimessä, löytö oli suurin uutinen hiukkasfysiikassa kolmeen vuosikymmeneen, sanoo teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen Helsingin yliopistosta.
– Tai tiukan tieteellisesti sanottuna nyt löydetty hiukkanen on hyvin higgsinkaltainen. Ja suuri osa teoreettisista fyysikoista on varmoja siitä, että se todella on Higgsin vuonna 1964 ennustama hiukkanen.
Hiukkasella saattaa olla merkittävä rooli myös kosmologiassa.
– Arvellaan, että maailmankaikkeuden ensihetkillä (kenties ensimmäisen sekunnin ensimmäisen miljardisosan miljardisosan miljardisosan miljardisosan aikana) tapahtui niin sanottu kosminen inflaatio. Silloin syntyivät kaikkien näkemiemme maailmankaikkeuden rakenteiden, kuten galaksien ja planeettojen, siemenet.
– Nyt tutkijat pyrkivät selvittämään, mihin hiukkaseen liittyvä kenttä oli vastuussa kosmisesta inflaatiosta ja siten koko maailmankaikkeuden rakenteesta. Se saattoi olla Higgsin hiukkanen, Räsänen sanoo.
Sadan viime vuoden aikana kosmologia on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin. Vielä ennen 1920-lukua kiisteltiin siitä, onko meidän galaksimme maailmankaikkeuden ainoa vai onko niitä muitakin. Sitten Edwin Powell Hubble julkaisi tiedot löytämistään tähtisumuista, jotka olivat liian kaukana kuuluakseen Linnunrataan. Galakseja oli siis pakko olla useampia.
– Nyt niitä tiedetään olevan näkyvässä maailmankaikkeudessa yli 100 miljardia, Räsänen toteaa. Maailmankaikkeuden laajeneminenkin havaittiin vasta 1920-luvun lopulla.
Ensi vuoden alkupuolella julkaistaan kosmologien innokkaasti odottamia mittaustuloksia. Ne ovat peräisin Planck-satelliitilta, joka kiertää Aurinkoa 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Satelliitti suorittaa ennennäkemättömän tarkkoja mittauksia kosmisesta mikroaaltotaustasta. Mukana Planck-tiimissä on Helsingin yliopiston fysiikan laitos.
Kosminen mikroaaltotausta on taivaan täyttävää valoa. Se syntyi 13 miljardia vuotta sitten, maailmankaikkeuden ollessa noin 400 000 vuotta vanha.
– Niihin aikoihin maailmankaikkeuden aine oli kuumaa keittoa, joka koostui atomiytimistä, elektroneista ja säteilystä, eli fotoneista ja neutriinoista. Kuumuus oli niin suuri, että ytimet ja elektronit eivät voineet yhtyä. Silloin valo poukkoili niiden sähkövarauksista ja maailmankaikkeus oli läpinäkymätön, Räsänen kertoo.
Kun maailmankaikkeus laajeni, lämpötila laski alle 3000 asteen ja atomit pääsivät muodostumaan. Kaasusta tuli sähköisesti neutraalia.
– Siitä pitäen valo on kulkenut vapaana maailmankaikkeudessa. Se kantaa vieläkin tarkkaa kuvaa siitä, miltä maailmankaikkeus näytti, kun aine ja valo irtosivat.
HEUREKA-LUENTO: Maailmankaikkeuden juuret torstaina 27.9. kello 18 ja uusintana torstaina 11.10. kello 18 Heurekan planetaariossa.
Tiedekeskus Heureka on elävä näyttelykeskus kaikenikäisille. Heurekassa tutustutaan tieteeseen ja teknologiaan hauskalla tavalla itse tehden ja kokeillen. Päänäyttelyn lisäksi esillä on aina myös vaihtuvia näyttelyitä eri aiheista. Kesäisin on avoinna ulkonäyttelyalue Tiedepuisto Galilei. Vuorovaikutteisten näyttelyiden ohella kävijät voivat kokea huikeita elämyksiä Heurekan planetaariossa, jossa esitetään pääasiassa tähtitiedeaiheisia planetaarioelokuvia. Kaikki Heurekassa toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä osin myös venäjäksi ja viroksi. Vantaan Tikkurilassa sijaitseva Heureka avasi ovet yleisölle jo vuonna 1989, ja on nykyään avoinna ympäri vuoden. Kävijöitä on vuosittain keskimäärin lähes 300 000. Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista. Lisätietoja: www.heureka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1