Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Hammaslääkäripäivät 2015: Hammaslääkäri voi havaita piilevän uniapnean

Hammaslääkäriseura Apollonia

Hammaslääkäripäivät 2015: Hammaslääkäri voi havaita piilevän uniapnean

Tiedote.
Julkaistu: 19.11.2015 klo 10:00
Julkaisija: Hammaslääkäriseura Apollonia

Hammaslääkäripäivät 19.-21.11.2015

Arviolta 120 000–200 000 suomalaisista kärsii obstruktiivisesta uniapneasta, mutta edelleenkin tauti on alidiagnosoitu. Kuorsaamista esiintyy ajoittain lähes kaikilla, mutta jokaöinen äänekäs kuorsaaminen hengityskatkoksineen on riski terveydelle. Uniapnean varhainen diagnostiikka ja hoitaminen ovat tärkeitä, koska lievä uniapnea voi edetä keskivaikeaksi tai vaikeaksi obstruktiiviseksi uniapneaksi. Hammaslääkärit ovat avainasemassa taudin havaitsemisessa.

Hoitamattomana uniapnea moninkertaistaa useiden yleissairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien komplikaatioiden riskiä. Väsymys voi myös lisätä onnettomuusriskiä esim. liikenteessä ja huonontaa elämänlaatua.

Nukkuessa ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat ja kieli painuu alas nielun päälle tukkien ilmatiet.  Erityisesti rakenteellisesti ahtaissa hengitysteissä se voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen kokonaan tai osittain. Hengitysteitä voivat ahtauttaa ahtaan nenän ja ylähengitysteiden lisääntyneen rasvakudoksen ohella myös synnynnäiset leukojen rakenteeseen liittyvät poikkeamat, kuten leukojen kehityksellinen pienuus ja pitkäkasvoisuus, sekä hampaistossa näyttäytyvä ylähammaskaaren kapeus, ristipurenta ja suuret ylipurennat. Myös nukkuma-asennolla, sekä hormonaalisilla ja elämäntapoihin liittyvillä tekijöillä on uniapnealle altistava vaikutuksensa.

 Hoitoon hakeudutaan usein väsymyksen tai häiritsevän kuorsauksen takia.
– Hammaslääkärin rooli on merkittävä varhaisessa tautiepäilyssä, mutta hammaslääkäri ei diagnosoi sairautta. Uniapneaa epäiltäessä on syytä ohjata potilas ensin omalääkärin vastaanotolle, muistuttaa prof. Riitta Pahkala.

Uniapnean hoito vaatii moniammatillista yhteistyötä ja hammaslääkäri pystyy osaltaan auttamaan monia potilaita. Yhtenä lievän ja keskivaikean uniapnean hoitomuotona hammaslääkäri voi valmistuttaa potilaalle yksilöllisen suunsisäisen apneakojeen. Kojeen toimintaperiaatteena on tuoda alaleukaa ja kielen lihaksistoa nukkuessa eteenpäin, mikä avartaa nielun ilmatilaa kielen kannan tasolla. Apneakojeen käyttäjiä tulisi seurata hammaslääkärin vastaanotolla säännöllisesti.  Erityisesti pienileukaisuudesta johtuvan keskivaikean/vaikean uniapnean hoidossa voidaan tarvittaessa edetä myös kirurgisiin, leukaa eteenpäin tuoviin leukaleikkauksiin.

Jotta mahdollista uniapnean kehittymistä voitaisiin rakenteellisten tekijöiden osalta ennaltaehkäistä, leukasuhteiden ja purennan poikkeamiin tulisi puuttua jo kasvuiässä oikomishoidon keinoin.  Potilaiden on tärkeää kertoa oireistaan mahdollisimman varhain lääkärille tai hammaslääkäreille, jotta uniapneataudin pahentuessa vakavilta komplikaatioilta vältytään. Apua on saatavilla. Lisääntynyt tietoisuus uniapneasta ja hammaslääkärin roolista uniapneapotilaan hoitoketjussa on lisännyt ammattilaisten yhteistyötä ja myös hammaslääkäreiden täydennyskouluttautumista.

Prof. Riitta Pahkala luennoi Hammaslääkäripäivien näyttelyn Tietoklinikassa otsikolla ”Hammaslääkäri uniapneapotilaan hoitoketjussa” to 19.11. klo 13.30–13.55 Helsingin Messukeskuksessa.

Lisätietoja: Prof. Riitta Pahkala, p. 0400 539 119, riitta.pahkala@uef.fi

Osoitelähde: Terveystoimittajat ry ja ePressi.com

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä. www.apollonia.fi

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs