Eurooppalaiset tutkijat ovat vahvasti Pyhäjärvellä sijaitsevan Pyhäsalmen kaivoksen kannalla uuden jättiläismäisen neutriinolaboratorion sijoituspaikkana. Kauan eri vaihtoehtoja tutkineen LAGUNA-konsortion lisäksi nyt myös ns. neutriinotehdasta suunnitteleva tutkijayhteisö pitää Pyhäsalmea tarkoituksiinsa parhaiten sopivana. Samoin avaruudesta tulevien hiukkasten tutkimusta Euroopassa koordinoiva ApPEC/ASPERA-organisaatio pitää Pyhäsalmen kaivosta erittäin sopivana paikkana neutriinotutkimuksen keskukseksi. Nämä näkemykset tulivat ilmi Krakovassa syyskuun alussa järjestetyssä suuressa symposiumissa, jossa valmisteltiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuksen uutta strategiaa. Pyhäsalmi-hanke kuului symposiumissa eniten esillä olleisiin aiheisiin.
LAGUNA-konsortio suunnittelee Pyhäsalmen kaivokseen laitteistoa, jolla mitataan Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksesta CERNistä maankuoren läpi lähetettävää neutriinosuihkua. Pyhäsalmen puolesta puhuvat ennen kaikkea kaivoksen juuri sopiva 2300 km:n etäisyys CERNistä, erinomainen infrastruktuuri, liikenteellisesti hyvä sijainti ja alhainen ydinvoimaloiden aiheuttama neutriinosäteily. Kyseessä on ns. pitkän lentomatkan neutriino-oskillaatiokoe LBNO, jonka avulla on ratkaistaan eräitä tärkeimpinä pidettyjä hiukkasfysiikan avoimia tieteellisiä kysymyksiä.
LAGUNA-konsortioon kuuluu 47 tiede- ja teollisuuskumppania 14 maasta, EU-maiden lisäksi Japanista, Venäjältä ja Yhdysvalloista. Suomesta hankkeeseen osallistuvat alusta asti mukana olleet Jyväskylän ja Oulun yliopistot ja yrityspartneri Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd sekä hankkeeseen myöhemmin liittynyt Helsingin yliopisto. EU rahoittaa konsortion suorittamaa suunnittelutyötä FP-7-puiteohjelmastaan.
LAGUNA-konsortio teki kesäkuussa CERNille ns. Expression of Interest -aloitteen CERN-Pyhäsalmi-kokeesta. CERNin osuus hankkeessa on suunnitella ja toteuttaa Pyhäsalmelle suunnattavan neutriinojen suihkulinjan rakentaminen. Neutriinojen tuottamiseen käytetään samaa rengasmaista SPS-kiihdytintä, joka toimii Higgsin hiukkasen löytämisen takia paljon viime aikoina esillä olleen LHC-kiihdyttimen esikiihdyttimenä. Suomi on ollut CERNin jäsenmaana vuodesta 1991 lähtien.
”Pyhäsalmen tutkimuslaitos olisi merkittävä uusi avaus liian vähäisestä kansainvälisyydestä arvostelua saaneelle tieteelliselle toiminnallemme. Myös sen maakuvallinen arvo Suomelle teknologiamaana olisi huomattava”, sanoo professori Jukka Maalampi.
Isäntämaa hyötyy eniten LAGUNAn kaltaisista suurista kansainvälisistä hankkeista. Tehdyn aluevaikutusselvityksen mukaan LAGUNA-hankkeen työllistävät ja taloudelliset vaikutukset alueelle ja koko Suomelle olisivatkin varsin huomattavat. Luonnollisesti Suomen myös odotetaan osallistuvan merkittävällä panoksella laitoksen infrastruktuurin rakentamisen. Itse kalliiden tutkimuslaitteiden rakentaminen ja rahoittaminen on kaikkien osallistujamaiden vastuulla. Tämä merkitsee suurta korkean teknologian ja osaamisen kansainvälistä investointia Suomeen.
”LAGUNA olisi ensimmäinen EU-maiden yhteinen tutkimuslaitos Suomessa. Sen vastaanottaminen vaatii valtiovallaltamme vahvaa tahtotilaa ja halua tarttua suureen haasteeseen. Tilaisuus on ainoalaatuinen”, Maalampi jatkaa.
Lisätietoja:
Professori Jukka Maalampi, Jyväskylän yliopisto, [email protected], 040 773 1718
Johtaja Eelis Kokko, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti, [email protected], 0400 689 415
Tutkimusjohtaja Timo Enqvist, Oulun yliopisto, [email protected], 040 828 8335
Kuvamateriaali: Projektipäällikkö Marko Aittola, [email protected], 040 156 1678
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1