Etsintäkuulutukset: Kasvaako pihallasi vanhoja arvokkaita pioneja? Entä onko tiinussasi vielä isoäitien aikaista ruistaikinajuurta?

Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoja vanhoista paikallisista pioneista ja hapanruistaikinajuurista.  Ajankohtaiset kuulutukset julkistetaan Turun Piha & Puutarha -messuilla 6.-8.4.2018 Perinnekasviosastolla (B-halli).

Vanhat pionit kiinnostavat Luken tutkijoita monesta syystä.

– Pionit ovat arvokkaimpia ja pitkäikäisimpiä puutarhojemme koristekasveja, joiden vaatimattomimmat lajit ovat nyt vaarassa kadota näyttävimpien kiinanpionilajikkeiden vallatessa kotipuutarhoja, perustelee Luken tutkija Sirkka Juhanoja kuulutukseen valittujen lajien valintaa.

Erityisesti etsitään tietoja Suomessa 1950-luvulla tai sitä ennen kasvatetuista kuolan-, juhannus-, tilli-, kartano- ja tarhapioneista sekä tarhapionien eri lajikkeista.   

Suomalaiset pionit pääsevät pohjoismaiseen tutkimukseen mukaan

– Osa meille ilmoitetuista pioneista pääsee mukaan tutkimukseen, jossa pionien monimuotoisuutta ja käyttöarvoa tutkitaan sekä koekentällä että DNA-analyysillä. Suomalaisia pioneja verrataan myös muiden pohjoismaiden geenipankkikokoelmien pioneihin. On mielenkiintoista nähdä, onko esimerkiksi juhannuspioni kaikkialla pohjolassa samanlainen, Luken tutkija Merja Hartikainen pohtii.

Tutkimuksen tuloksena Suomeen saadaan perustettua pitkäaikaissäilytettävien pionien kokoelma, ja parhaiden pionikantojen saamista taimistoille tullaan myös edistämään. Pionien säilyttäminen on osa kansallista kasvigeenivaraohjelmatyötä, jota Luke koordinoi.

Pioneista on helppo tehdä ilmoitus sähköisellä verkkolomakkeella (www.luke.fi/ilmoitakasvi).

Ilmoitukseen voi lisätä halutessaan valokuvia tai lähettää niitä myöhemmin yhteystietojensa kera osoitteeseen pionit@luke.fi  

Vanhojen hapantaikinajuurien ominaisuuksia tutkitaan

Pitkään viljeltyjen kasvikantojen lisäksi Luke on kiinnostunut vanhoista ruistaikinahapanjuurista. Vanhoissa leipäjuurissa tutkimuskohteena ovat mikrobiologiset ominaisuudet ja makuerot.

– Vielä muutama sukupolvi sitten jokaisella tilalla oli oma puinen tiinu, jossa säilytettiin raskia eli leipäjuurta. Hapantaikinajuuri saattoi olla erittäin vanhaa, suvussa jaettua ja vaalittua. Taikinan hapattamisen ansiosta leivän säilyvyys ja ravintoarvo paranee. Lisäksi ravintoaineet vapautuvat paremmin ihmiselle imeytyvään muotoon, kuvailee Luke tutkija Maarit Heinonen.

Luke ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloittivat vanhoja raskeja koskevan tiedon keruun viime vuonna.

– Haluamme nyt täydentää HAMKin opiskelija Netta Leppäsen kokoamaa aineistoa, Heinonen jatkaa.

Sukupolvelta toiselle kulkeneista raskeista voi ilmoittaa tutkija Maarit Heinoselle, maarit.heinonen@luke.fi tai puh. 029 532 6117. Luken tutkijat ovat tavattavissa myös Turun Piha & Puutarha -messujen Perinnekasvi-osastolla 6.-8.4.2018.

Lisätietoja: 

Pionikuulutus: tutkijat Merja Hartikainen, puh. 029 532 6105 ja Sirkka Juhanoja, puh. 029 532 6182.

Hapantaikinakuulutus: tutkija Maarit Heinonen, puh. 029 532 6117

etunimi.sukunimi@luke.fi

Kasvigeenivarat

Kuvat (kuvia voi käyttää tämän tiedotteen julkaisemisen yhteydessä):

Tarhapionitrio: Tarha- eli talonpojanpioni on vanhimpia viljeltyjä pioneja. Sen historia ulottuu ainakin 1600-luvulle saakka.   Kuva: M. Uusi-Honko, Pionien Kodin arkisto

Ruisleipävarras.  Kuvalähde: Leipätiedotus.fi