Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoo Teknologiateollisuuden verkkolehden Vision haastattelussa tilastojen osoittavan, kuinka Suomen työkustannusten kasvu kilpakumppaneihin nähden ja viennin vaikeudet ovat kehittyneet yhtä jalkaa.
– Jotta koetun kaltaista kilpailukyvyn heikkenemistä ei pääsisi tapahtumaan, tarvitaan yrityskohtaisia ratkaisuja sekä makrotason koordinaatiota. Muutokset koskettavat eri tavoin eri toimialoja, yrityksiä ja ammattiryhmiä. Siksi työehtojen muodostuksessa merkittävä rooli täytyy olla sopimisessa myös näillä tasoilla, Liikanen summaa.
Makrotason koordinaation lähtökohtana pitää olla se, että vientialat antavat kehyksen kaikkien alojen kustannuskehitykselle, koska lopulta myös muiden alojen kustannukset siirtyvät viennin kannetavaksi. Lisäksi tarvitaan yhä enemmän paikallista sopimista.
Liikanen uskoo, että paikallisen sopiminen edesauttaa työmarkkinoiden tehokasta toimintaa vakaissa, mutta erityisesti nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Paikallinen sopiminen olisi tärkeää, ettei työpaikojen määrä olisi ainoa tekijä, joka taloudessa joustaa.
– On selvää, että paikallisella tasolla on paras tieto sitä, millaisilla työehdoilla työvoiman kysyntä ja tarjonta kussakin tapauksessa kohtaavat. Jos tästä tasapainotilasta poiketaan kauas, seurauksena on tehottomuutta ja työttömyyttä. Jos esimerkiksi yritys on vaikeuksissa, työehtojen joustavuus voi johtaa sekä työntekijän että työnantajan kannalta suotuisaan lopputulokseen.
Pääomalla on siivet
Yhdysvaltojen entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck toteaa pääomalla olevan siivet. Se lentää, ja jotta se laskeutuisi tänne, Suomen on tehtävä investoiminen ja bisneksen teko helpommaksi.
Prosesseja täytyy sujuvoittaa, sillä pakkomielteemme sääntöihin ja byrokratiaan vahingoittaa Suomen taloutta. Oreck kehottaa ajattelemaan Sibeliusta, Aaltoa ja Saarista. He olivat visionäärejä ja sääntöjen rikkojia.
Se miksi Suomi junnaa lähtötelineissä palautuu Bruce Oreckin mukaan kahteen toisiinsa kietoutuvaan asiaan – bisneksen painotuksiin ja brändäykseen.
– Suomi on aina ollut vientimaa, mutta monella tapaa oman menestyksensä uhri. Opitte bisneskäytäntönne hyvin erilaisessa maailmassa. Insinööritaitoa ja hienoja tuotteita, mutta puhutte faktoista ja datasta. Se puhe hukkuu maailman meteliin, sillä ei kiinnitetä ihmisten huomiota, hän puuskahtaa Vision haastattelussa.
Sillä ihmiset ostavat muutakin kuin laitteen.
– Palvelupuoli on aivan olennaista. Päättäkää, että viiden vuoden kuluttua suomalaiset ovat maailman parhaita asiakaspalvelussa. Tehkää siitä osa kansallista ylpeyttänne ja kulttuurianne, lisätkää sen opettelu kaikkiin opintoihin. Lupaan, että se tuo vallankumouksen bisnekseen, alasta riippumatta ja melkein ilman kustannuksia.
Oreck kannustaa yrityksiä Yhdysvaltojen markkinoille. Amerikkalainen markkina muistuttaa eurooppalaista. Se on erittäin kilpailtu, joissain osissa villi länsi, toisissa hyvin säännelty. Samalla se on hyvin kuluttajavetoinen, nopea, kaoottinen, räjähdysherkkä. Mutta Oreckin mielestä mikään yritys ei voi väittää olevansa globaali ilman roolia uudella mantereella.
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1