Elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen johtavat lajien sukupuuttoihin ja luonnon monimuotoisuuden häviämiseen niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. 129 hallitusta hyväksyi maaliskuussa Kolumbiassa kansainvälisen luontopaneeli IPBES:in laatiman raportin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tilasta. Raportin mukaan ihmisen toimien aikaansaama elinympäristöjen heikennys uhkaa 3,2 miljardin ihmisen hyvinvointia, voimistaa ilmastonmuutosta sekä ajaa lajeja sukupuuttoon.
Monimuotoisuuden katoaminen on ekologinen, taloudellinen ja hyvinvoinnillinen uhka. Global Land Degradation and Restoration Assesment -raportin mukaan väestönkasvu ja jokapäiväinen kulutuksen kasvu uhkaavat aiheuttaa maailmanlaajuisen massasukupuuton. Maa- ja metsätalousalueiden nopea laajentuminen ja niiden tehokas käyttö aiheuttavat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden vähenemisen lisäksi ongelmia ruuan ja energian tuotantoon sekä puhtaan veden saatavuuteen. Väkimäärän kasvaessa 30 %:lla, laskee viljelysmaiden tuotantokyky joillakin alueilla jopa 50%. Monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden vähentymisen aiheuttamat kustannukset vastasivat vuonna 2010 noin kymmentä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori Janne Kotiaho on ollut koordinoivana pääkirjoittajana laatimassa raporttia, jonka kirjoittamiseen osallistui yli sata asiantuntijaa 45 maasta. Arvio perustuu noin 3 000 tieteelliseen artikkeliin ja lähteeseen.
- Ihmiskunnan tulevaisuus vaikuttaa vähemmän valoisalta, jos kiireellisiä toimia elinympäristöjen tilan parantamiseksi ei tehdä. Vuoteen 2050 mennessä elinympäristön häviäminen ja heikkeneminen yhdessä aiheuttamamme ilmastonmuutoksen kanssa hävittää jopa lähes puolen kaikesta monimuotoisuudesta ja pakottaa satoja miljoonia ihmisiä pakolaisuuteen asuinseudultaan., kertoo Janne Kotiaho.
Kosteikot ja suot kadonneet
Luonnonrikkautta pursuavat suot ja kosteikot ovat monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaita ekosysteemejä ja monesti suosittuja retkeilyalueita. Kuitenkin suoalueet ja kosteikot ovat vähentyneet jo 87 prosentilla viimeisen parin-kolmen sadan vuoden aikana. Suoalueiden heikentyminen ja häviäminen on ollut hyvin voimakasta myös Suomessa, joka on yksi maailman soisimmista maista.
Elinympäristöjen ennallistaminen on keino nopeuttaa ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista kohti luonnontilaa tai muuten toimivaa ja monimuotoista elinympäristöä. Se on myös edullisin ja nopein keino hidastaa massasukupuuttoa. Ennallistamisesta koituvat hyödyt ovat keskimäärin 10 kertaa kustannuksia korkeampia.
- Yhteiskunnan kaikkien toimijoiden, mutta etenkin päättäjien, on otettava elinympäristöjen heikentyminen tosissaan. Yksi viisas keino, jolla päättäjät voivat edesauttaa elinympäristöjen heikkenemisen pysäyttämistä, on velvoittaa kaikki luontoa tavalla tai toisella hyödyntävät toimijat ensin vähentämään ja välttämään haittoja ja sitten hyvittämään jäljelle jäävä haitta ennallistamalla jo heikennettyjä elinympäristöjä toisaalla. Elinympäristöjen ennallistamisella ja viisaalla suojelualueverkoston laajentamisella voidaan turvata luonnon monimuotoisuutta ja hillitään ilmastonmuutosta, mutta samalla turvataan luonnonvarat myös tuleville sukupolville., sanoo Kotiaho.
Lisätietoja:
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1