Digitoinnin kumppanuusyhteistyötä Kansallisarkiston ja yliopistojen välillä

Kansallisarkisto on laajentamassa yhteistyötapoja digitointitoiminnassaan. Uusia toimintatapoja ovat mm. kumppanuusyhteistyö sekä aiemmin julkisuudessa esitelty vapaaehtoistoiminta. Kumppanuusyhteistyön ideana on saada ulkopuolisen resurssin turvin tutkimusta kiinnostavia Kansallisarkistossa säilytettäviä asiakirja-aineistoja digitoitua ja julkaistua Kansallisarkiston verkkopalveluissa. Aineistot saadaan näin myös tutkimusprojektien suoraan käyttöön digitaalisina.

Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto ovat käynnistäneet yhteistyön Kansallisarkiston kanssa historiallisen arkistoaineiston digitoinnissa alkuvuodesta 2018. Yhteistyöllä tuotetaan kunta- ja yksilötason tietoa 1800- ja 1900-luvun Suomesta.

Digitointi on käynnistynyt Tilastollisen päätoimiston 1920-luvun väestönmuutostauluista ja Lääkintöhallituksen äitiysneuvoloiden vuosikertomuksista.

Kerättäviä tietoja ovat muun muassa kuolleisuus iän ja kuolinsyyn mukaan, tiedot terveyssisarten ja neuvoloiden suorittamasta kansanterveystyöstä sekä kuntien väkiluvusta. Aineiston avulla tutkitaan muun muassa äitiys- ja lastenneuvoloiden levittäytymisen vaikutusta 1930- ja 1940-luvuilla, rokotusten pitkäaikaisvaikutuksia sekä vesijohtojen ja viemäröinnin vaikutusta kuolleisuuden laskuun 1900-luvun alkupuolella. Tutkimusten avulla voidaan arvioida, miten kansanterveyspolitiikka vaikutti suomalaisten elämään ja kuolemaan niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Suurimmat digitoitavat aineistot ovat vuosien 1950 ja 1960 väestönlaskentojen ruokakuntalomakkeet. Nämä väestönlaskennat ovat ensimmäinen luotettavasti koko Suomen väestön kattava aineisto. Yhdistämällä aineisto 1970 väestönlaskentaan ja hallinnollisiin rekistereihin väestönlaskentojen avulla voidaan tutkia muun muassa Karjalan evakoiden pärjäämistä myöhempinä vuosikymmeninä sekä 1960-luvun Ruotsiin muuton vaikutuksia. Lisäksi rekistereihin linkitetyn aineiston laajentaminen taaksepäin historiaan mahdollistaa uudenlaisen tarkastelun sosiaalisen liikkuvuuden kehityksestä Suomessa.

Aalto-yliopiston yhteistyötä rahoittaa Suomen Akatemian tutkimusprojekti ”Sosioekonomisen aseman periytyminen Pohjoismaissa: milloin, miten ja miksi”. Helsingin yliopiston yhteistyötä rahoittaa Suomen Akatemian tutkimusprojekti ”Hyvän kehien takana: Inhimillisen kehityksen uutta taloushistoriaa Suomessa 1800- ja 1900-luvulla”. Turun yliopiston yhteistyötä rahoittaa Turun yliopiston sosiologian oppiaine.

Kansallisarkisto on kiinnostunut yhteistyöstä myös muiden tutkimuslaitosten ja -hankkeiden kanssa.

Lisätietoja

Maarit Olkkola, tohtorikoulutettava,  Aalto-yliopisto [email protected]

István Kecskeméti, johtaja, Kansallisarkisto [email protected]