Aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö on arvokkainta itse kulutettuna. Harva aurinkosähkön tuottaja pystyy kuitenkaan hyödyntämään vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan vaihtelevaa tuotantoa kokonaan. LUT-yliopistossa tehty tutkimus osoittaa ylijäämän myynnin sähköverkkoon olevan yleensä akkuihin varastoimista kannattavampaa.
Suomessa on jo yli 30 000 aurinkosähköä tuottavaa pienvoimalaa. Valtaosa pientuottajista saa voimalastaan sähköä yli oman tarpeen, erityisesti kesällä. Pientuottajat joutuvat siis pohtimaan, kuinka saada ylijäämästä paras taloudellinen hyöty.
”Akkujen hankkimista pidetään edelleen usein parhaana tai jopa välttämättömänä ratkaisuna, jotta tuotetusta sähköstä saa hyödyn itselle. Nykyisillä akkujen hinnoilla pientuottajan on kuitenkin harvoin kannattavaa niihin investoida”, sanoo Jero Ahola, sähköjärjestelmien energiatehokkuuden professori LUT-yliopistossa.
LUT-yliopistossa valmistunut tutkimus tarkasteli aurinkosähkön varastointivaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Vertaillut vaihtoehdot olivat sähkön varastointi kiinteistöön hankittaviin fyysisiin akkuihin, varastointi sähköyhtiöiden tarjoamiin niin kutsuttuihin virtuaalivarastoihin sekä myynti sähköverkkoon eli niin sanottu verkkovarastoinnin vaihtoehto.
Applied Energy -tiedelehdessä julkaistu tutkimus perustuu kahdessa suomalaisessa aurinkosähköä tuottavassa pientalossa kolmen vuoden aikana kerättyyn sähkön myynnin ja oston mittaustietoon sekä saman ajanjakson todellisiin sähkömarkkinoiden hintatietoihin. Itse käytettynä sähköntuottaja säästää vastaavan ostosähkön energian hinnan, sähkön siirtohinnan, energiaveron sekä arvonlisäveron. Aurinkosähköä myydessä arvo tuottajalle muodostuu vain energian hinnasta.
Tämä ero on omiaan ylläpitämään mielikuvaa myynnin kannattamattomuudesta.
”Tutkimuksemme perusteella myynti sähköverkkoon on kuitenkin kannattavin vaihtoehto. Karkeasti voidaan sanoa, että akkujen hinnan tulisi tippua noin kolmannekseen, jotta niihin olisi pienvoimaloissa järkevää investoida”, kertoo LUTin tutkija Pietari Puranen, tiedeartikkelin ensimmäinen kirjoittaja.
Taloudellinen arvo akuille todettiin myös laskevaksi akkujen koon kasvaessa. Suurimman taloudellisen hyödyn saa näin ollen pienistä akuista.
Tutkijat tarkastelivat myös akkujen vaikutusta aurinkosähkön omavaraisuusasteeseen eli siihen kuinka suuren osan kiinteistön kokonaiskulutuksesta aurinkosähköjärjestelmällä voi kattaa.
”Omavaraisuusasteen kasvu riippuu tietenkin akkujärjestelmän koosta. Isomman kokoluokan akuilla omavaraisuutta voi kasvattaa parhaimmillaan 20–30 prosenttia. Suurempien akkujen hinta kasvaa kuitenkin enemmän kuin omavaraisuuden aste, eli suhteellinen taloudellinen hyöty pienenee”, sanoo Puranen.
Osa suomalaisistakin sähköyhtiöistä tarjoaa asiakkailleen varastointimahdollisuutta virtuaaliakkuihin. LUTin tutkijatohtori Antti Kosonen on yrittänyt perehtyä niiden toimintalogiikkaan ja hyötyihin oman kiinteistönsä aurinkosähköjärjestelmään liittyen. Kososen kiinteistö oli myös tutkimuskohteena tiedeartikkelissa.
”Virtuaalivarastojen toiminta ei ole mielestäni erityisen läpinäkyvää. Sen vaihtoehdon hyötyjä suhteessa myyntiin ja takaisin ostoon on ainakin tavallisen kuluttuja-tuottajan hankala selvittää”, sanoo Kosonen.
Tutkimusartikkeli Techno-economic viability of energy storage concepts combined with a residential solar photovoltaic system: A case study from Finland on luettavissa maksuttomasti Applied Energy -tiedelehden verkkopalvelussa.
Lisätietoja:
Jero Ahola, professori, LUT-yliopisto, puh. 040 529 8524, [email protected]
Pietari Puranen, nuorempi tutkija, LUT-yliopisto, puh. 050 511 5918, [email protected]
Antti Kosonen, tutkijaopettaja, LUT-yliopisto, puh. 040 833 7749, [email protected]
Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on 6 500 jäsentä. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1