Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » ARVIOINTITULOS: Koulutuksen järjestäjät tyytyväisiä maahanmuuttajaoppijoiden tukeen

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

ARVIOINTITULOS: Koulutuksen järjestäjät tyytyväisiä maahanmuuttajaoppijoiden tukeen

Tiedote.
Julkaistu: 03.06.2015 klo 12:00
Julkaisija: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät ovat Suomessa varsin tyytyväisiä maahanmuuttajataustaisille oppijoille tarjoamaansa koulutukseen, koulutusten haku- ja nivelvaiheiden sujuvuuteen sekä kielten opetuksen ja muun antamansa oppimisen tuen riittävyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutuksen saavutettavuus, siis se, miten oppijat kykenevät suoriutumaan opinnoistaan, näyttäytyy siten varsin positiivisena. Tämä ei kuitenkaan näy esimerkiksi oppimistuloksia koskevissa aikaisemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä, joiden mukaan maahanmuuttajataustaisten koulumenestys on yleisesti heikompaa kuin valtaväestön.

Tulokset käyvät ilmi maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arvioinnista, joka on juuri valmistunut Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa. Arviointiin osallistui yhteensä 375 esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää. Täydentävää tietoa hankittiin myös opettajilta ja toisen asteen opiskelijoilta. Arviointiraportissa tuloksia tarkastellaan koulutusasteittain opetuksen ja koulutuksen järjestäjien maahanmuuttajataustaisten oppijoiden määrän mukaan (enintään 10, 11−50, 51−100 ja yli 100 maahanmuuttajataustaista oppijaa) sekä niiden opetuskielen (suomi/ruotsi) mukaan.

Järjestäjät arvioivat tunnistavansa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden tuen tarpeita varsin hyvin ja katsovat myös onnistuneensa vastaamaan hyvin näihin tarpeisiin. Poikkeuksen arvioinnin kohderyhmässä muodostavat ne opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, joilla maahanmuuttajataustaisia oppijoita on 51–100. Näiden järjestäjien on selvästi muita vaikeampaa vastata oppijoiden tarpeisiin. 

STRATEGINEN NÄKÖKULMA MONIKULTTUURISUUTEEN JA MONIKIELISYYTEEN VAIN PUOLELLA JÄRJESTÄJISTÄ

Lähes puolelta opetuksen ja koulutuksen järjestäjistä puuttuu visio ja strateginen näkökulma kasvavaan monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen, minkä vuoksi niiden toiminta näyttäytyy epäsystemaattisena ja tavoitteettomana. Monikulttuurisuuteen liittyviä tavoitteita sisällytetään strategioihin sitä useammin, mitä enemmän maahanmuuttajataustaisia oppijoita opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä on. Strategisten linjausten puuttuessa oppijoiden tarpeisiin reagoidaan tapauskohtaisesti, ja sitä pidetään yleensä riittävänä, kun oppijoiden määrä on korkeintaan muutamia kymmeniä.

Kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämistä tukevien käytänteiden näkyminen oppilaitosten toimintakulttuurissa luo maahanmuuttajataustaisille oppijoille osaltaan kuvan heidän asemastaan yhteiskunnassa yleisemminkin. Henkilöstön osaaminen kulttuurisen monimuotoisuuden, monikielisyyden ja kielitietoisuuden alueilla kaipaa systemaattista kehittämistä ja koulutuksen ohjausjärjestelmän tukea. Täydennyskoulutuksen tarve on ilmeinen. Kielitietoisten työtapojen vakiintuminen eri koulutusasteilla on vasta alussa, ja kielitietoisuuden edistämisen haasteena on etenkin aineenopetus. Rehtorin rooli monimuotoisuuden edistämisessä koetaan tärkeäksi erityisesti opettajien keskuudessa. 

ERI OPPIAINEIDEN OPETUSKIELEN OPETUSTA JA OMAKIELISTÄ TUKEA TARVITAAN

Yli puolet vastanneista opetuksen ja koulutuksen järjestäjistä ilmoittaa järjestävänsä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaista opetusta, ja noin puolet eri koulutusasteiden maahanmuuttajataustaisista oppijoista osallistuu opetukseen. Opettajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä opetuksen järjestelyihin ja tiloihin sekä oppimateriaaleihin. Koska opetuksen tavoitteena tulee olla oppijan selviytyminen perusopetuksen ja toisen asteen opinnoista, suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksessa tulee vahvistaa eri oppiaineissa käytettävän kielen tarkastelua ja yhteistyötä aineenopetuksen kanssa.

Mitä enemmän maahanmuuttajataustaisia oppijoita on, sitä todennäköisemmin oman äidinkielen opetusta järjestetään. Oman äidinkielen taito on yhteydessä yleiseen koulumenestykseen sekä yksilön identiteetin ja itsetunnon tasapainoiseen kehittymiseen. Lisäksi omakielistä tukea eri oppiaineiden opiskeluun tarvitaan erityisesti silloin, kun oppijan aikaisemmat tiedot ja taidot ovat puutteellisia tai hän on muuttanut Suomeen perusopetuksen päättövaiheessa.

Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää resurssien turvaamisen lisäksi myös koulutusjärjestelmän ja -politiikan kokonaisvaltaista kehittämistä sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien että koulutuksen ohjausjärjestelmän tasolla.

 

Julkaisut:

Julkaisut löytyvät Karvin nettisivulta http://karvi.fi/

Raportti: Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä – koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi

Tiivistelmä: Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä

 

Lisätietoja:

Tuula Pirinen, tuula.pirinen(at)karvi.fi, p. 029 533 5521

Katri Kuukka, katri.kuukka(at)karvi.fi, p. 029 533 5516

 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen virasto, joka vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Arviointikeskuksen toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Karvi perustettiin toukokuussa 2014, kun Korkeakoulujen arviointineuvosto, Koulutuksen arviointineuvosto ja Opetushallituksen arviointitoiminnot yhdistyivät.

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs