Lapsena luotu hyvä suunterveys säästää rahaa ja pienentää hoidon tarvetta läpi koko elämän, kun paikkauksen ja paikkojen uusinnan tarve vähenevät. Vastuu hyvästä lasten suunterveydestä on sekä vanhemmilla että toimivilla suunterveyden peruspalveluilla. Keravalla rakennettu lasten hammashoidon malli on parantanut hammashoidon palvelujen saatavuutta koko alueen väestön osalta.
Kodin rooli on ensisijainen. Hyvä suuhygienia ja terveelliset ruokatottumukset sekä tapa käydä hammastarkastuksessa säännöllisesti opitaan kotona jo varhain. Lisäksi lapsi tarvitsee aikuisen apua hampaiden pesussa noin kymmenvuotiaaksi asti.
– Suunterveys on perheen yhteinen asia. Suunterveyden ammattilaisten tulee tukea vanhempia tässä työssä jo ennen lapsen syntymää, muistuttaa Keravan johtava hammaslääkäri, EHL Krista Brander-Aalto.
Panostus lapsiin paransi kaikkien hoitoon pääsyä Keravalla
Lasten hammashoitoon kannattaa satsata perusterveydenhuollossa, ja tarjota lapsille oikea-aikaista ehkäisevää ja korjaavaa hoitoa. On myös kustannustehokasta, että tarvittava oikomishoito voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti.
Keravalla lasten hammashoitoa on kehitetty pitkäjänteisesti tuomalla lasten hammashoidon osaamista peruspalveluihin ja tekemällä yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Terveyskeskuksessa on käytettävissä 2,5 lasten hammashoidon erikoishammaslääkäriä, jotka koordinoivat lasten hammashoitoa ja hoitavat erityisosaamista vaativia potilaita. Työpanosta on pystytty ohjaamaan sitä eniten tarvitseville lapsille ja aikuisille. Toimiva lasten ja nuorten hammashoidon malli on tehostanut koko väestön hammashoidon palvelujen saatavuutta, kun peruutukset, poisjäännit ja lasten päivystyskäynnit ovat vähentyneet. Lasten hampaiden terveys (reikiintyminen) on valtakunnallisen ja kansainvälisen mittarin (DMF indeksi on 1.0, 12-vuotiaat) mukaan hyvällä tasolla.
Lähtökohtana on, että lapsia vastaanottavat ne suunterveyden ammattilaiset, joilla on hyvät valmiudet työskennellä lasten kanssa.
– Jos hammaslääkäri tai suuhygienisti ei ole parhaimmillaan lasten kanssa, on tärkeää, että hän voi ottaa vastaan ensisijaisesti aikuispotilaita. Lapsia hoitavat ammattilaiset, jotka tuntevat sekä lasten henkisen kehityksen että hampaiston erityispiirteet, toteaa Brander-Aalto.
Lasten hammashoidon erikoishammaslääkäreiden ammattitaitoa hyödynnetään myös aikuisten pelkopotilaiden ja erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten hoidoissa.
Suomessa on 10 lasten hammashoidon erikoishammaslääkäriä
Lasten hammashoidon erikoishammaslääkäripula on huutava. Maito- ja kehittyvässä hampaistossa on erityispiirteitä, ja lasten hampaiden hoitaminen vaatiikin erityisosaamista. Erityinen huoli on lasten laadukkaan hammashoidon saatavuudesta perusterveydenhuollossa.
Suomen Hammaslääkäriliiton erikoishammaslääkäritilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä 10 työelämässä mukaan olevaa lasten hammashoidon erikoishammaslääkäriä. Tämän pienen joukon tukena on joukko kokeneita hammaslääkäreitä, jotka ovat täydennyskoulutuksen ja työn kautta suuntautuneet lasten ja nuorten hammashoitoon. Myös lasten hammashoitoon suuntautuneet suuhygienistit ja hammashoitajat ovat tärkeä lenkki palveluketjussa. Silti lasten hammashoidon osaaminen on kapeaa ja lasten hammashoidon erikoishammaslääkäreitä tarvittaisiin lisää.
Lisätietoja:
Keravan johtava hammaslääkäri, EHL Krista Brander-Aalto p. 040 3183521, [email protected]
Tervetuloa kuulemaan uusinta tietoa lasten hammashoidosta Apollonia Symposiumiin 18.–19.3.2016 (Oulun yliopiston Linnanmaan kampus, Saalastinsali, Pentti Kaiteran katu 1). Ohjelma: www.apollonia.fi/symposium
Osoitelähde: Terveystoimittajat ry ja ePressi.com
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä. www.apollonia.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1