Suomen Akatemia palkitsee kaksi ansioitunutta tutkijaa akatemiapalkinnoin. Tieteellisestä rohkeudesta palkitaan akatemiatutkija Matti Jalasvuori Jyväskylän yliopistosta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta tutkijatohtori Ville Kivimäki Tampereen yliopistosta. Jalasvuori on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta kehittämällä virushoitoa antibiooteille vastustuskykyisiin bakteeri-infektioihin. Kivimäki käsittelee tutkimuksissaan erityisesti Suomen sota-ajan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä sodan jälkeisen ajan tunnehistoriaa.
Suomen Akatemia myöntää palkinnon tieteellisestä rohkeudesta tutkijalle, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Palkinnon voi saada esimerkiksi rohkeasta tai omaperäisestä uudesta tutkimusideasta, ennakkoluulottomasta tieteellisten rajojen ylittämisestä tai valmiudesta tutkimuksellisen riskin ottamiseen.
Palkinnon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta saa tutkija, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Palkinnot luovutetaan tutkijoille torstaina 15.2. Suomen Akatemiassa pidettävässä tilaisuudessa.
Palkinto tieteellisestä rohkeudesta antibioottiresistenssiä tutkivalle virustutkijalle
Akatemiatutkija Matti Jalasvuori (s. 1982) palkitaan akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta. Hänen tutkimusalansa on virustutkimus, erityisesti virusten hyötykäyttö antibiooteille vastustuskykyisten bakteeri-infektioiden hoidossa. Jalasvuoren tutkimusaiheet ovat kuitenkin olleet vuosien varrella moninaisia. Hän on tutkinut muun muassa virusten ja elämän synnyn yhteyttä, virusten alkuperää, virusten ja seksuaalisen lisääntymisen evoluutiota sekä virusten käyttämistä syöpähoitona.
"Opintojeni loppupuolella tajusin, että geneettisen tiedon siirtyminen organismista toiseen on hyvin merkittävä osa elämää ja viruksilla on siinä iso rooli. Ymmärryksemme tästä kokonaisuudesta on kuitenkin vielä kovin vajavainen”, Matti Jalasvuori kertoo. ”Se on sittemmin toiminut yhdistävänä tekijänä hyvinkin erilaisissa tutkimuksissa, joiden pariin olen usein päätynyt vain, koska olen unohtunut pohtimaan tieteellisiä ongelmia illasta toiseen. Tällä niin sanotulla horisontaalisella geeninsiirrolla on myös paljon käytännön sovelluksia, ja se on pitkälti syypää antibioottivastustuskyvyn nopeaan leviämiseen."
Antibioottivastustuskyky on yksi merkittävimmistä ja kiireellisimmistä lääketieteen ongelmista. Matti Jalasvuori tutkii antibioottivastustuskyvyn leviämistä bakteereissa ja kehittää uudenlaisia virus- ja plasmidipohjaisia keinoja tämän vastustuskyvyn leviämisen estämiseksi. Tutkimuksessaan hän yhdistää virustutkimuksen osaamistaan rohkean monitieteisellä tavalla, ja luo näin mahdollisuuksia uudenlaisten ratkaisujen löytymiseen antibioottivastustuskyvyn käytännön haasteisiin.
Matti Jalasvuori on valmistunut vuonna 2007 maisteriksi ja 2010 tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan molekyylibiologia. Hän on toiminut Jyväskylän yliopistossa Suomen Akatemian tutkijatohtorina vuosina 2011-2014. Tutkijatohtorikaudestaan vuonna 2012 Jalasvuori työskenteli Australian National -yliopistossa Canberrassa. Akatemiatutkijaksi Jalasvuori nimitettiin kaudeksi 2016-2021. Vuonna 2014 hänet nimitettiin Jyväskylän yliopiston virusgenetiikan dosentiksi. Jalasvuori kuuluu tutkimusryhmineen Suomen Akatemian rahoittaman Biologisten vuorovaikutusten huippuyksikköön (2012-2017). Jalasvuorella on yhteistyörahoitusta myös muun muassa Medical Research Councililta Britanniasta.
Matti Jalasvuori tekee tiivistä yhteistyötä lukuisten kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa, ja julkaisee erittäin aktiivisesti tutkimustuloksiaan arvostetuissa tieteellisissä julkaisuissa. Jalasvuori on julkaissut yleistajuisen ”Virus – elämän synnyttäjä, kuoleman kylväjä, ajatusten tartuttaja” -teoksen.
Akatemiapalkinnoilla kannustetaan tutkijoita
Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiapalkinnot jo viisitoista kertaa. Palkittavien tutkijoiden tulee olla akatemiatutkijan tehtävässä tai työskennellä Suomen Akatemian rahoittamina tutkijatohtoreina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkinnot antavat tunnustusta ja kannustusta urallaan dynaamisessa vaiheessa oleville tutkijoille sekä kiinnittävät huomiota Akatemian tärkeinä pitämiin tavoitteisiin. Palkinto on Miia Liesegangin suupuhallettu lasiteos nimeltä ”Hetki”.
Lisätietoja:
- tutkijatohtori Ville Kivimäki, p. 050 432 8067, ville.j.kivimaki(at)staff.uta.fi
- akatemiatutkija Matti Jalasvuori, p. 050 413 5092, matti.jalasvuori(at)jyu.fi
- ylijohtaja, tutkimus Riitta Maijala, Suomen Akatemia, p. 029 533 5002, riitta.maijala (at) aka.fi
Kuvat ja esittelyfilmit
- Palkittavien tutkijoiden kuvat ovat saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa http://mediabank.aka.fi > haku voittajien nimillä
- Palkittavien esittelyfilmit julkaistaan torstaina 15.2. klo 18.00 Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa http://www.aka.fi/fi/akatemia/tutkimuksen-tekijoita/akatemiapalkinnot/ ja Akatemian YouTube -kanavalla
Suomen Akatemia
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1