”Erityisesti yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan sosiaalisia taitoja, joita ani harvoin erikseen opetetaan yliopistojen muodollisen, virallisen oppimisen piirissä. Niitä voidaan kuitenkin edistää oppimistilanteissa, jotka edellyttävät ja edistävät vuorovaikutusta”, toteaa yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Hän selvitti tutkijakollegojensa kanssa, millainen kampus parhaiten tukee informaalia oppimista. Viiteen keskustakampukseen kohdistuneen tutkimuksen tulokset julkaistiin vastikään Aikuiskasvatus-tiedelehdessä. Avainsanat ovat yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja törmäyttäminen.
Yliopistokampus tuo käyttäjänsä päivittäiseen vuorovaikutukseen ja satunnaisiin kohtaamisiin, törmäyttämisiin. Näin se muistuttaa yliopiston juurista: latinan universitas tarkoitti alun perin opettajien ja opiskelijoiden yhteisöä.
”Yhteisöllisyyden teema on löydettävissä lähes kaikkien suomalaisten yliopistojen strategioista ja rakennettuina fyysisinä muotoina useimmilta kampusalueilta. Muuallakin se on usein ollut yliopistokampusten suunnittelun tavoitteena, mutta valmiissa kampusympäristössä sen toteutumista voi olla vaikea hahmottaa”, tutkijat toteavat.
Yhteisöllisyyttä tukee kaupungistuminen, sillä urbaaniin elämään kuuluu luonnostaan monimuotoinen sosiaalisuus. Tutkijat puhuvatkin ’urbanisoituvasta yliopistokampuksesta’. Kampus voi urbanisoitua joko sulautumalla kaupunkiin, kuten Oxford Britanniassa, tai niin, että kaupunkimaisia toimintoja tuodaan kampukselle. Suomessa muutos on kirjoittajien mukaan vasta alullaan.
Vuorovaikutukseen altistava kampus on tiivis, vireä ja vehreä. Matkat taittuvat jalan, ja piha-alueet houkuttelevat istuskelemaan ja työskentelemään. Asuminen kampuksella ei useimpia tutkimukseen haastateltuja opiskelijoita kiinnostanut, mutta keskustakampuksille voi harkita myös muita kuin opiskelija-asuntoja.
”Informaalin oppimisen edellytyksiä parannetaan parhaiten, kun rakennetaan monimuotoista, tiivistä, vuorovaikutteista ja innovatiivista yliopistokaupunkia”, tutkijat tiivistävät tuloksensa.
Juho Rajaniemi, Jouni Häkli, Katariina Rauhala ja Heidi Sumkin: ”Urbanisoituva yliopistokampus informaalin oppimisen mahdollistajana”, Aikuiskasvatus 1/2018. Tutkimukseen analysoitiin kampuksia, kartta-aineistoja kampusalueita käsitteleviä strategioita, visioita ja historiallisia dokumentteja. Lisäksi haastateltiin kampuksilla 25 opiskelijaa. Tutkimusta rahoitti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
KANSANVALISTUSSEURA – sivistys on yhteiskunnan tärkein arvo.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1