35 miljoonaa euroa luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen akatemiahankkeille
13.6.11
Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta jakoi lokakuun 2010 hakuun saapuneille akatemiahankehakemuksille noin 35 miljoonaa euroa. Toimikunta sai lokakuussa 2010 yhteensä 433 hakemusta, joista 70 rahoitettiin. Keskimäärin hankkeet saivat rahoitusta noin puoli miljoonaa euroa. Kymmenesosa rahoitetuista hankkeista oli suuruudeltaan yli 700 000 euroa.
Tutkimushankkeet ovat Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, sillä niissä rahoitetaan tutkijoiden oman aihevalinnan mukaisia hankkeita. Vapaa hankerahoitus turvaa tieteenalojen uudistumisen ja tutkimuksen vapauden. Akatemiahankerahoitus tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön, uusiin avauksiin ja tutkimukselliseen riskinottoon. Suuri osa rahoitetusta tutkimuksesta toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä. Toimikunnan myöntämästä rahoituksesta noin 5,5 miljoonaa euroa on osoitettu tukemaan strategisen huippuosaamisen keskittymiä eli SHOKeja.
Rakennus- ja kiinteistöalan SHOKille yli miljoona euroa
Rakennus- ja kiinteistöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä RYM-SHOK puolsi lausunnoillaan kahta akatemiahankehakemusta. Kansainväliset asiantuntijat arvioivat molemmat tieteellisesti laadukkaiksi ja ne päätettiin rahoittaa.
Erikoistutkija Hannu Viitasen VTT:ssä suoritettavassa tutkimuksessa kehitetään ja sovelletaan molekyylibiologisia menetelmiä, joilla ratkaistaan rakennusmateriaaleissa esiintyvien epäpuhtauksien ja vierasaineiden aiheuttamia ongelmia. Hankkeessa selvitetään monimutkaisia vuorovaikutuksia, jotka liittyvät rakennuksiin, kosteuteen, materiaaleihin, mikrobeihin ja sisäilman laatuun. Tulosten pohjalta voidaan kehittää ja arvioida kontrolloitua riskinarviointimenetelmää, jolla tarkastellaan mikrobikasvun vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen.
Tutkimusrahoitusta konsortioille
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta osoittaa osan hankerahoituksesta usean tutkimusryhmän muodostamille yhteenliittymille eli konsortioille. Konsortioissa toteutetaan usein monitieteistä sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimusryhmien välistä yhteistyötä.
Professori Jukka Konttisen johtamassa konsortiossa tehdään tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston, Åbo Akademin TkT Nikolai DeMartinin sekä VTT:n TkT Antero Moilasen ryhmien välillä . Aiheena on biomassan kaasutus. Biomassan kaasutuksen haasteena on hallita biopolttoaineesta tuhkaa muodostavan aineen käyttäytymistä ja sen vaikutusta kaasuuntumiseen. Hankkeessa hankitaan lisäymmärrystä biomassan ominaisuuksista ja tuhkan vapautumisen ilmiöistä kaasutuksessa. Tutkimushankkeessa tehdään yhteistyötä amerikkalaisten ja eurooppalaisten tutkimusryhmien kanssa. Hankkeen rahoitusta on puoltanut myös Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN.
Luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunta tukee tieteen suurhankkeita
LT-toimikunta tukee useita ESFRI-tiekartalla olevia kansainvälisiä tutkimuksen infrastruktuureja. Yhdessä rahoitetuista hankkeista hyödynnetään Ruotsissa sijaitsevaa MAX-lab-synkrotronisäteilykeskusta.
Professori Mika Valden Tampereen teknillisestä yliopistosta kehittää uutta yliäänimolekyylisuihkuun perustuvaa valmistusmenetelmää teräsmateriaalien biofunktionalisoimiseksi. Tutkimuksesta saatava tieto mahdollistaa ultratiheiden ja -puhtaiden biopinnoitteiden valmistamisen. Sen sovellusalueita ovat muun muassa biolääketieteen ja elintarviketeollisuuden diagnostiikka sekä biofunktionaaliset implanttimateriaalit. Tutkimushankkeessa tehdään kansainvälistä tutkijanvaihtoa Ruotsissa sijaitsevan MAX-lab-synkrotronisäteilykeskuksen kanssa. Suomen Akatemia osallistui MAX-labin yhteydessä toimivan MAX IV -hankkeen tukemiseen syksyllä 2010 järjestetyssä infrastruktuurihaussaan.
PhD Mathias Grothin Aalto-yliopistossa toteutettava tutkimushanke koskee fuusioreaktorien fysiikkaa. Hankkeessa kuuman fuusioplasman ja fuusiokammion seinämateriaalien vuorovaikutusta tutkitaan tietokonesimulaatioilla sekä Britanniassa ja Saksassa sijaitsevissa koereaktoreissa tehdyillä mittauksilla. Tutkimus kytkeytyy kansainväliseen ITER-hankkeeseen, jonka menestys määrittää fuusiovoiman aseman tulevaisuuden energiantuotantolähteenä.
Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta suuntaa syyskuun 2011 haussa noin 2,5 miljoonaa euroa erillisrahoitusta ydintekniikan tutkimukseen.
Nuoret tutkijat menestyivät arvioinnissa
Akatemiahankerahoitusta hakeneista tutkijoista noin 40 prosenttia oli alle 45-vuotiaita. He menestyivät hyvin tieteellisessä arvioinnissa, ja rahoitusta saaneista noin puolet oli alle 45-vuotiaita. Nuorin rahoituksen saajista on TkT Antti Stenvall (s. 1981) Tampereen teknillisestä yliopistosta. Stenvall ryhmineen tutkii ja analysoi hybridisuprajohdemagneettien stabiilisuutta. Erittäin voimakastehoiset magneetit kannattaa taloudellisesti toteuttaa matalan- ja korkeanlämpötilan suprajohteista koostuvien magneettien hybridisoinnilla. Tällaisia järjestelmiä tutkitaan muun muassa hyvin pienen mittakaavan NMR-kuvantamisessa ja CERNin hiukkaskiihdyttimen LHC:n pitkän aikavälin päivityssuunnitelmassa.
Lisätietoja:
tiedote luonnontieteen ja tekniikan toimikunnan akatemiahankepäätöksistä (http://www.aka.fi/Tiedostot/rahoituspaatoksia/LT_akatemiahankkeet_liite_2011.pdf)
tiedeasiantuntija Samuli Hemming, Suomen Akatemia, p. (040) 147 1805
tiedeasiantuntija Antti Väihkönen, Suomen Akatemia, p. (040) 147 1756
tiedeasiantuntija Kati Lüthje, Suomen Akatemia, p. (040) 159 1395
Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. (09) 7748 8458
vesa.varpula(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1