Suomen Akatemia myönsi noin 31 miljoonaa euroa tutkimushankkeisiin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Toimikunnalle osoitettiin 436 hakemusta, joista rahoitettiin noin 16 prosenttia. Hankerahoituksella pyritään auttamaan tieteenalojen uudistumista ja tutkimuksen monimuotoistumista. Kaikki rahoitetut hankkeet tehdään kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Ulkomaalaisia hankerahoituksen saaneista oli noin viidennes.
Akatemiahankerahoituksella tutkitaan muun muassa seuraavia aiheita:
FiDiPro-professori Anita Lloyd Spetz Oulun yliopistosta kehittää hankkeessaan nanopartikkeleiden potentiaalisesti haitallisten soluvaikutusten havaitsemiseksi yksinkertaisen ja edullisen menetelmän. Solujen nanopartikkelialtistuksen aikaista terveydentilaa seurataan Marylandin yliopistossa kehitetyllä soluklinikalla. Uutta tietoa luodaan lab-on-a-chip -tekniikasta, nanopartikkelien haitallisuudesta ja syntetisoinnista sekä anturiteknologiasta. Projekti toteutetaan yhteistyössä Marylandin yliopiston kanssa.
Professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta tutkii hankkeessaan solunsisäisten taudinaiheuttajien vastaisia selektiivisiä yhdisteitä sekä niiden biologista aktiivisuutta. Hankkeessa käytetään molekyylimallinnusta ja nykyaikaisia orgaanisia synteesimenetelmiä keuhkoklamydiabakteerin ja Leishmania-alkueläimen vastaisten uusien antibioottien suunnitteluun ja valmistamiseen. Keuhkoklamydia on solunsisäinen bakteeri, jonka krooninen muoto liittyy vakavaan ateroskleroosiin eli valtimonrasvoittumistautiin. Leishmania donovani puolestaan on solunsisäinen alkueläinloinen, joka aiheuttaa hoitamattomana kuolemaan johtavaa sisäelinleishmaniaasia.
Professori Ari Koskelainen Aalto-yliopistosta kehittää projektissaan menetelmän silmänpohjassa sijaitsevan pigmenttiepiteelin lämpötilan mittaamiseen. Menetelmälle on tarvetta, sillä lähitulevaisuudessa verkkokalvon rappeumatautien hoito voi pohjautua silmänpohjassa sijaitsevan yhden solukerroksen paksuisen pigmenttiepiteelin (RPE) lämmittämiseen lähi-infrapunavalolla, joka läpäisee hyvin silmän optiikan. Hankkeessa kehitettävä menetelmä mahdollistaa RPE:n lämpötilan mittaamisen aina 45 Celsius-asteeseen saakka näköaistinsolujen molekulaaristen mekanismien lämpötilariippuvuuden avulla.
Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tutkii energiavarastojen optimaalista käyttöä älykkäissä sähkönjakeluverkoissa. Energiavarastoilla, tässä tapauksessa ennen kaikkea akuilla, tulee olemaan merkittävä rooli sähköverkoissa huippukuormien tasaamisessa, varatehona ja jännitteensäädössä. Hankkeessa selvitetään akkuteknologian käyttöä sähköverkoissa. Partanen selvittää, missä, milloin ja millaisia akkuja sähköverkkoihin kannattaa sijoittaa liitettynä muihin verkkoinvestointeihin sekä millä tavoin verkossa olevia akkuja käytetään päivittäin. Yhtenä keskeisenä lähtötietona toimii ennuste sähkönkäytöstä ja paikallisesta sähköntuotannosta.
Lisätietoja:
Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
029 533 5131
vesa.varpula(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1