Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » 28 miljoonaa biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen

Suomen Akatemia

28 miljoonaa biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen

Tiedote.
Julkaistu: 10.06.2011 klo 08:46
Julkaisija: Suomen Akatemia

28 miljoonaa biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen

10.06.11

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoitusta 33 akatemiahankkeelle sekä 29 tutkijatohtorin tehtävälle. Yhteensä tutkimusta rahoitetaan noin 28 miljoonalla eurolla.

Akatemiahankkeet ovat Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, jolla rahoitetaan professori- tai dosenttitasoisten tutkijoiden omien aiheiden hankkeita. Rahoitusta saavat ensisijaisesti ryhmät, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista. Tutkijatohtorin rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi. Rahoituksella kannustetaan tutkijoita lisäksi kansainväliseen ja kotimaiseen liikkuvuuteen sekä yhteistyöhön.

Tutkijatohtoriksi tuli 153 hakemusta. Hakijoista 19 prosenttia sai kolmivuotisen rahoituksen. Suurin osa rahoituksesta myönnettiin Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa työskenteleville tutkijoille. Noin 75 prosenttia rahoituksesta myönnettiin ekologian, evoluutiobiologian sekä biotieteiden tutkijoille ja 25 prosenttia ympäristötieteisiin sekä muun muassa metsätieteeseen.

Toimikunta sai yhteensä 185 akatemiahankehakemusta, joilla haettiin 115 miljoonaa euroa rahoitusta. Akatemiahankkeita päätettiin rahoittaa, Hankkeet saavat rahoitusta keskimäärin 600 000 euroa. Hakemuksia tuli 18 suorituspaikasta: Helsingin yliopistosta 36 prosenttia, Turun yliopistosta 13 prosenttia ja Itä-Suomen yliopistosta 11 prosenttia. Helsingin yliopistoon meni samassa suhteessa myöntöpäätöksiä, Turun ja Itä-Suomen yliopistot saivat hiukan enemmän myöntöpäätöksiä kuin suhteessa hakivat. Noin 20 prosenttia rahoituksesta myönnettiin ekologian, evoluutiobiologian, 45 prosenttia biotieteiden ja 35 prosenttia ympäristön tutkimukseen.

Rahoituspäätökset perustuvat ensisijaisesti tutkimussuunnitelman ja hakijan tieteellisten ansioiden kansainväliseen arviointiin, mutta myös muihin Akatemian hyväksymiin tutkimuspoliittisiin tavoitteisiin kiinnitetään huomiota päätösten valmistelussa. Myöntöjen määrään ja rahoituksen suuruuteen vaikuttavat toimikuntien ja jaostojen budjetit.

Tutkijatohtorin rahoituksen saivat muun muassa seuraavat tutkijat:

Susanna Kariluoto Helsingin yliopistosta: Tutkimus edustaa elintarviketieteitä ja siinä pyritään selvittämään B-vitamiineihin kuuluvan folaatin puutoksen aiheuttamaa anemiaa ja sikiöiden hermostoputken sulkeutumishäiriöitä. Gluteenittoman ruokavalion myötä keliaakikot vähentävät monesti viljatuotteiden kulutusta. Tavoitteena on tutkia folaatteja ja valikoidusti muita B-vitamiineja gluteenittomissa viljoissa ja viljatuotteissa sekä suurentaa folaattipitoisuuksia yhdistämällä lupaavimmat raaka-aineet ja optimoidut bioprosessit kuten idätys tai käyminen. Hanke tuottaa uutta tietoa folaattien rikastamisesta ja niiden vakaudesta sekä käytettävyydestä gluteenittomissa viljavalmisteissa.

Outi Ala-Honkola Jyväskylän yliopistosta: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, pystyvätkö Drosophila montana mahlakärpäslajin naaraat valikoimaan suosimiensa koiraiden siittiöitä parittelun jälkeen, ja mikäli pystyvät, miten se tapahtuu. Drosophila montana on erinomainen tutkimuskohde, sillä naaraiden käsitystä koiraan hyvyydestä voidaan manipuloida. Naaraille soitetaan “hyvää” tai “huonoa” kosiolaulua mykän koiraan läsnäollessa ja selvitetään, miten naaraan käsitys koiraan hyvyydestä vaikuttaa siihen, miten se käsittelee kyseisen koiraan siittiöitä. Tutkimusala on evoluutioekologia.

 

Akatemiahankerahoituksen saivat muun muassa seuraavat tutkijat:

Otso Ovaskainen Helsingin yliopistosta: Tutkimus kuuluu ekologian alaan. Se luo tietokannan, jossa huomioidaan Euroopan puoleisen Venäjän ja Suomen alueilla viimeisen 50 vuoden aikana tapahtuneet muutokset boreaalisten metsien rakenteessa ja ilmastossa sekä siitä seuranneet muutokset nisäkkäiden lintujen, hyönteisten ja kasvien lajiyhteisöissä. Tietokannan avulla haetaan vastauksia ekologian ja suojelubiologian keskeisiin kysymyksiin. Tulosten pohjalta kehitetään kustannustehokkaita menetelmiä lajien suojeluun ja niiden kantojen kestävään hyödyntämiseen.

Elina Oksanen Itä-Suomen yliopistosta: Kasvibiologian projektissa tutkitaan ilmankosteuden vaikutuksia koivun ja haavan stressitasoon, analysoidaan muutokset lehtien aineenvaihduntatuotteissa ja tutkitaan muutoksia geenien ja säätelytekijöiden ilmenemisessä sekä perinnöllisessä säätelyssä. Tulokset tuovat uutta tietoa vesihöyryn kasvi- ja metsävaikutuksista ilmastonmuutokseen. Tuloksia voidaan hyödyntää riskinarvioinnissa, mallinnuksessa, Kioton ilmastotavoitetyössä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tuloksilla on myös tärkeä sosiaalinen vaikutus metsänomistajien ja -kasvattajien keskuudessa.

 

Lisätietoja:

Tutkijatohtoripäätökset: tiedeasiantuntija Kata-Riina Valosaari p. (09) 7748 8216

Akatemiahankepäätökset: tiedeasiantuntija Jaana Lehtimäki p. (09) 7748 8373

 

Suomen Akatemian viestintä

Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. (09) 7748 8458, vesa.varpula(at)aka.fi

 

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs