Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » 23 miljoonaa euroa kulttuurin ja yhteiskunnantutkimuksen akatemiahankkeille

Suomen Akatemia

23 miljoonaa euroa kulttuurin ja yhteiskunnantutkimuksen akatemiahankkeille

Tiedote.
Julkaistu: 25.05.2012 klo 15:04
Julkaisija: Suomen Akatemia

 25.5.12

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta jakoi tutkimusrahoitusta syyskuun 2011 haun perusteella 42 hankkeelle. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeita rahoitetaan yhteensä 23 miljoonalla eurolla ja keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 545 000 euroa. Toimikunta sai yhteensä 283 hakemusta. 

Akatemiahankkeet ovat Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, jolla rahoitetaan professori- tai dosenttitasoisten tutkijoiden omien aiheiden hankkeita. Rahoitusta saavat ensisijaisesti ryhmät, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista. Akatemiahankerahoitus tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön, uusiin avauksiin ja tutkimukselliseen riskinottoon. 

Akatemiahankkeina rahoitettiin muun muassa seuraavia tutkijoita:

Kimmo Alho Helsingin yliopistosta tutkii ylikuormitettuja aivoja. Tehtävään liittymättömät ärsykkeet vetävät helposti tarkkaavaisuutemme puoleensa ja häiritsevät meitä päivittäin. Ärsyke voi olla vaikkapa keskustelutilanteessa soiva puhelin. Myös useamman tehtävän yhtäaikainen suorittaminen rasittaa aivojamme. Tarkka suoriutuminen yhdessä tehtävässä johtaa usein suorituksen heikkenemiseen toisessa tehtävässä. Tutkimus selvittää aivotoiminnan mittauksilla tiedonkäsittelymme rajoituksia ja pullonkauloja tilanteissa, jotka edellyttävät kahden tehtävän samanaikaista suorittamista ja häiritsevien ärsykkeiden huomiotta jättämistä. Tutkimuksessa selvitetään myös syitä tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivien aikuisten ja lasten tällaisissa tilanteissa kohtaamiin ongelmiin. Lisäksi Alho tutkii, voidaanko tiedonkäsittelyn rajoituksia ja ongelmia kaksoistehtävä- ja häiriötilanteissa lieventää harjaannuttamisella.

Mirka Hintsanen Helsingin yliopistosta tutkii kasvatustyylien ja huono-osaisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle sekä lapsuuden perheen ilmapiirin merkitystä tässä prosessissa. Huono-osaisuuden ja negatiivisten elämänkokemusten tiedetään kulkevan samoissa suvuissa. Heikoimmassa asemassa olevien tavoittaminen on hankalaa, joten pienten erojen tutkiminen perheiden elämässä voi antaa tärkeää tietoa huono-osaisuuden siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Hintsasen tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten tyytymättömyys ja kasvatusasenteet välittyvät sukupolvelta toiselle ja vaikuttavatko geenit tähän siirtymään.

Urpo Kovala Jyväskylän yliopistosta tutkii populismia liikkeenä ja retoriikkana. Yhteiskunnan nopeat muutokset, monikulttuurisuuden haasteet, sosiaalinen epätasa-arvo ja erilaisten uhkakuvien leviäminen median kautta yleiseen tietoisuuteen ovat synnyttäneet Suomessa ja muualla Euroopassa populistisia protestiliikkeitä. Näissä liikkeissä vedotaan usein kulttuuriarvoihin, joissa monesti yhdistyvät antielitismi ja maahanmuuttovastaisuus kansallisesti ja paikallisesti perusteltuihin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin. Kovalan tutkimushanke keskittyy suomalaiseen populismiin ja sen retoriikkaan. Päähuomio on painettujen ja verkkotekstien analyysissä. Aineistot kerätään Internetin keskustelufoorumeilta, blogeista, sanomalehdistä ja poliittisista ohjelmista. Hanke tarkastelee populismia ilmiönä, jolla on monia lähteitä ja monia agendoja.

Matti Kortteinen Helsingin yliopistosta tutkii nuoria työttömiä ja aktivoivaa työvoimapolitiikkaa. Suomessa ja Euroopassa kasvavaa nuorisotyöttömyysongelmaa pyritään korjaamaan niin sanotulla aktivoivalla työvoimapolitiikalla. Tämän toiminnan uusin ilmentymä Suomessa on nuorisotakuu. Nuorten aktivoinnissa on myös paradokseja, sillä nuorilta työttömiltä vaaditaan toimintaa sanktioiden uhalla ja samaan aikaan nuorilta odotetaan omaehtoista toimintaa. Kortteinen tutkii näitä potentiaalisia jännitteitä. Tutkimuksessa kysytään, onko tällaisia jännitteitä olemassa vai ovatko paradoksit sittenkin vain tutkijoiden meilikuvitusta. Lisäksi selvitetään, miten nuoret aktivoitavat kokevat asian.

Suomen Akatemia rahoittaa vuonna 2012 tutkimusta yhteensä 327 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja:

  • tiedote kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan akatemiahankepäätöksistä
  • johtava tiedeasiantuntija Raija Matikainen, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8348
    tiedeasiantuntija Kustaa Multamäki, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8349
    tiedeasiantuntija Kaisa Vaahtera, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8247

Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. (09) 7748 8458
vesa.varpula(at)aka.fi

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs