Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoitusta 30 akatemiahankkeelle ja 21 tutkijatohtorille. Yhteensä tutkimusta rahoitetaan noin 23 miljoonalla eurolla.
Akatemiahankkeet ovat Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, jolla rahoitetaan professori- tai dosenttitasoisten tutkijoiden omia tutkimusaiheita. Toimikunta arvioi syyskuun 2012 haussa 223 akatemiahanketta, joista 12,5 prosenttia rahoitetaan. Keskimääräinen rahoitus on noin 590 000 euroa. Suunnattua akatemiahankerahoitusta myönnettiin integraalisten kalvoproteiinien kokeelliseen tutkimiseen. Hakemuksia saatiin 14, joista toimikunta rahoittaa kaksi yhteensä noin 1,1 miljoonalla eurolla.
Tutkijatohtorihakemuksia arvioitiin yhteensä 164. Luku on kymmenen prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitetaan 12,8 prosenttia. Kolmivuotinen tutkijatohtorin rahoitus on tarkoitettu palkkaan, henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä liikkuvuuskustannuksiin.
Akatemiahankerahoituksen saivat muun muassa seuraavat tutkijat:
Johanna Björkrothin (Helsingin yliopisto) ja Petri Auvisen (Helsingin yliopisto) konsortiotutkimuksessa selvitetään pakattujen, helposti pilaantuvien elintarvikkeiden mikrobiologisia riskejä. Tutkijat selvittävät, miten elintarvikkeissa kasvavat pilaajamikrobit ja patogeenit säätelevät aineenvaihduntaansa ja toimivat mikrobiyhteisöjen vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuksessa selvitetään myös mikrobien pintarakenteiden merkitystä elintarvikkeissa ja elintarviketuotannossa selviämisen kannalta.
Timo Tammisen (SYKE) hanke kytkee Itämeren ekosysteemimallien kehityksen uusimpiin toiminnallisen monimuotoisuuden ja ekologisen tutkimuksen tuloksiin. Planktoneliöiden toiminta muuntaa ekosysteemin keskeisten alkuainevirtojen suhteita, minkä vuoksi kiinteiden ekosysteemimallien ennustearvo heikkenee. Tämä on kriittistä erityisesti ympäristöongelmissa, joissa alkuainevirtojen merkitys on tärkeää. Näitä ovat rehevöityminen, ilmastonmuutos ja hiilinielut. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti planktisen perustuotannon alkuainesuhteita. Hankkeessa kehitetään myös automatisoitua kokeellisen tutkimusta, mikä puolestaan helpottaa kustannustehokkaiden seurantamenetelmien käyttöönottoa.
Tutkijatohtorirahoituksen saivat muun muassa seuraavat tutkijat:
Antti Knaapila (Turun yliopisto). Ihmisten ruokamieltymykset vaihtelevat suuresti, mutta syyt tähän tunnetaan huonosti. Knaapilan hankkeessa tutkitaan, kuinka yksilölliset erot palkokasvien, yrttien ja mausteiden miellyttävyydessä ja käytössä ovat suhteessa näiden tuotteiden hajujen aistimiseen. Tutkimusmenetelminä ovat muun muassa verkkokyselyt sekä palkokasvien, yrttien ja mausteiden hajujen aistinvarainen arviointi laboratoriossa. Tuloksilla voidaan tukea ravinnon eläinperäisten proteiinilähteiden korvaamista runsasproteiinisilla palkokasveilla, kasvisruokien maittavuuden parantamista yrttejä lisäämällä ja ruokaan lisätyn suolan korvaamista yrteillä.
Sari Peura (Jyväskylän yliopisto). Humuspitoiset metsäjärvet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, varsinkin metaanin ja hiilidioksidin lähteitä boreaalisella vyöhykkeellä. Järven mikrobiyhteisöt tuottavat ja kuluttavat kasvihuonekaasuja sekä mahdollistavat järven alkuainekierrot. Peuran projektissa selvitetään, miten ympäristötekijät kuten vesirungon happi- ja ravinnepitoisuudet vaikuttavat mikrobiyhteisöjen aineenvaihduntareitteihin. Huomiota kiinnitetään erityisesti metaanin kiertoon ja huonosti tunnettuihin mutta runsaslukuisiin mikrobiryhmiin.
Lisätietoja:
Akatemiahankkeet:
Tutkijatohtorit
Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1