180 vuotta suomalaisen sivistyneistön ja kulttuurin historiaa: SKS:n historian päätösosa on valmistunut

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on suomalaisen humanismin keskeinen instituutio ja maan pitkäikäisin kustantamo. Seurassa on ideoitu, tutkittu ja tuettu suomalaista kulttuuria jo vuodesta 1831. Seuran historian kolmas osa, Kai Häggmanin kirjoittama Pieni kansa, pitkä muisti tarkastelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vaiheita 1940-luvulta 2000-luvulle.

Kirja tuo esiin uutta tietoa muun muassa seuran toiminnasta jatkosodan ajan miehitetyssä Itä-Karjalassa ja professoreiden salaisista yhteyksistä virolaisiin emigranttipakolaisiin. Kirjassa seurataan myös kuinka 1960-luvun kulttuuriradikalismi muutti kansallisten tieteiden perinteistä kivilinnaa Helsingin Kruununhaassa.

Teos on tärkeä lisä suomalaisen sivistyneistön kulttuurihistoriaan ja näkemyksellinen analyysi siitä, kuinka suomalaisuutta on pidetty yllä niin sodan kuin rauhan oloissa. SKS:n keskeiset alat, suomen kieli ja kirjallisuus, on nähty identiteetin perustana myös globaalistuvassa maailmassa.

Pieni kansa, pitkä muisti on jatkoa Kai Häggmanin edelliselle, 2012 ilmestyneelle SKS:n historiateokselle Sanojen talossa – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan, joka sai johtavilta kriitikoilta poikkeuksellisen hyvän vastaanoton. Seuran historian ensimmäinen osa, Irma Sulkusen kirjoittama Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892, ilmestyi 2004.

Kirjoittajan esittely

Filosofian tohtori Kai Häggman on Suomen ja Skandinavian historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut useita teoksia suomalaisesta kirja- ja kustannusalasta sekä tiedeyhteisöstä.

Kai Häggman

Pieni kansa, pitkä muisti

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura talvisodasta 2000-luvulle

542 sivua, sidottu, kuvitettu | KL 90.2; 92

ISBN 978-952-222-479-8

Lisätietoa:

Kai Häggman, kai.haggman@helsinki.fi, 050 063 3643

Arvostelukappaleet:

tiedottaja Minttu Nikkilä, SKS, minttu.nikkila@finlit.fi, 040 736 1313