Suomen Akatemia on myöntänyt 18 miljoonaa euroa tutkijantehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksellä rahoitetaan 35 kolmevuotista tutkijatohtorin tehtävää ja 20 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Hakemusten määrä kasvoi kummassakin hakumuodossa neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeatasoisista hakijoista voitiinkin rahoittaa vain yhdeksän prosenttia.
Tutkijatohtorin tehtävän saaneista ennätyksellisen suuri osa eli 51 prosenttia oli ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten osuus hakijoista ja rahoituksen saaneista on noussut viime vuosina voimakkaasti. Tehtävän saaneista ulkomaalaisista kaksi kolmasosaa oli tehnyt tohtorintutkinnon ulkomaisessa yliopistossa ja siirtynyt sen jälkeen tutkijaksi Suomeen. Ulkomaalaiset tutkijat tuovat kansainvälisyyttä, erilaisia toimintatapoja, uusia näkökulmia ja erikoisosaamista suomalaisiin tutkimusryhmiin. Naisia tutkijatohtoripaikan saaneista on 34 prosenttia ja hakijoista heitä oli 28 prosenttia. Tutkijatohtorin paikan saaneet ovat keskimäärin 32-vuotiaita.
Uudet tutkijatohtorit tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:
TkT Paavo Rasilo Aalto-yliopistosta tutkii sähkökoneiden energiatehokkuutta. Tutkimus keskittyy ymmärtämään ja mallintamaan magneettikenttien ja mekaanisen venymän kytkentää koneiden rautasydämissä. Kehitettyjen mallien avulla voidaan suunnitella energiatehokkaampia sähkökoneita, jotka tuovat energia- ja kustannussäästöjä koneiden valmistajille ja käyttäjille. Samalla hanke voi edistää maailmanlaajuista pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tutkijatohtorikauteen sisältyy tutkimusvierailu Cardiffin yliopistoon Iso-Britanniaan.
PhD Alexandru Ioan Tomescu Helsingin yliopistosta etsii tutkimuksessaan menetelmiä ja sovelluksia usean lähteen biologisen sekvensointitiedon koostamisongelmille. Useita samankaltaisia genomisekvenssejä sisältävistä näytteistä on vaikeaa koostaa alkuperäinen yhtenäinen genomi. Pulmaa voi verrata usean lähes samaa maisemaa esittävän palapelin sekoittamiseen keskenään. Projektissa esitetään tälle biologiselle ongelmalle uusia yhtenäistäviä malleja sekä kehitetään tehokkaita ja tarkkoja ratkaisuja. Lisäksi Tomescun projektissa ohjelmoidaan työkaluja, jotka auttavat lääketieteen tutkijayhteisöä esimerkiksi ymmärtämään syövän kehitystä sekä parantamaan HIV- ja hepatiitti C -sairauksien diagnostiikkaa.
TkT Xiaoxue Zhang Tampereen teknillisestä yliopistostatutkii menetelmiä kestävien vettä hylkivien pintojen valmistukseen. Tällaisille materiaaleille on lukuisia käyttökohteita. Ilmiön soveltamista kuitenkin rajoittavat pinnan muotojen ja pinnan kemiallisen muokkauksen vaatimaton kestävyys. Zhangin tutkimuksessa pintojen käyttökelpoisuutta parannetaan mekaanisesti ja kemiallisesti kestävien komposiittien, kuten grafeeni-, hiilinanoputki- , polymeeri- tai keraamikomposiittien avulla. Tutkimus tehdään kansainvälisessä yhteistyössä englantilaisten ja kiinalaisten kumppanien kanssa.
Ennätysmäärä akatemiatutkijahakemuksia
Luonnontieteiden ja tekniikan aloilla akatemiatutkijahakemusten määrä nousi ensimmäistä kertaa yli kahden sadan ollen 229. Nousua viime vuoteen on 25 prosenttia. Akatemiatutkijan tehtävän saaneet olivat keskimäärin 35-vuotiaita, ja puolella heistä oli postdoc-kokemusta ulkomailta. Tehtävän saaneista 35 prosenttia oli ulkomaalaisia ja 15 prosenttia naisia.
Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:
TkT Ari Tuononen Aalto-yliopistosta tutkii kumi-jääkontaktin kitkateoriaa. Renkaiden vierintävastuksesta aiheutuu jopa kolmannes ajoneuvojen polttoaineenkulutuksesta. Projekti keskittyy erityisesti jääkitkan tutkimiseen. Jääkitka on mutkikas ilmiö, koska jään karheus ja voiteleva vesikerros muuttuvat jatkuvasti kappaleen liukuessa sen yli. Tutkimuksessa kehitetään pinnankarheusteoria, joka kytketään kumikitkateoriaan.
FT Anu Kankainen Jyväskylän yliopistosta tutkii harvinaisten ydinten ominaisuuksia alkuaineiden syntyprosessien ymmärtämiseksi maailmankaikkeudessa. Ydinten ominaisuuksia tutkitaan ydinastrofysiikkaa varten käyttämällä erilaisia ja toisiaan täydentäviä tekniikoita ja laitteistoja. Ainutlaatuisia mittauksia protoninsieppausreaktioiden todennäköisyyksistä suoritetaan Cernissä eli Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa. Kerätyt tiedot auttavat tekemään tarkempia mallinnuksia astrofysikaalisista prosesseista tähdissä. Mittaustulosten vaikutusta astrofysikaalisiin malleihin tutkitaan yhteistyössä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. Vertaamalla mallien tuloksia astronomisiin havaintoihin voidaan paremmin arvioida, missä ja miten eri alkuaineet ovat syntyneet.
Lisätietoja:
Tutkijatohtorit:
Akatemiatutkijat:
Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. 029 533 5131
vesa.varpula(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1