Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta jakoi syyskuun 2011 haun perusteella noin 13,7 miljoonaa euroa akatemiahankkeille. Toimikunta sai yhteensä 197 hakemusta, joista 33 rahoitettiin. Hakemuksia lähetettiin lähes neljännes edellistä hakua enemmän. Keskimäärin hankkeet saavat rahoitusta noin 430 000 euroa.
Myöntöprosentti oli 17 ja rahoitusta saaneista 39 prosenttia oli naisia. Lisääntyneen hakemusmäärän ja pienentyneen myöntövaltuuden johdosta kilpailu hankerahoituksesta oli tänä vuonna erityisen kova. Ulkomaalaiset arviointipaneelit pitivät hakemusten tieteellistä tasoa yleisesti melko hyvänä, parhaita hankkeita pidettiin myös kansainvälisesti kilpailukykyisinä.
Tutkimushankkeet ovat Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, sillä niissä rahoitetaan tutkijoiden oman aihevalinnan mukaisia hankkeita. Vapaa hankerahoitus turvaa tieteenalojen uudistumisen ja tutkimuksen vapauden. Akatemiahankerahoitus tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön, uusiin avauksiin ja tutkimukselliseen riskinottoon. Suuri osa rahoitetusta tutkimuksesta toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä.
Akatemiahankkeina rahoitettiin muun muassa seuraavia tutkijoita:
Erikoistutkija Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tutkii alkoholin negatiivisia vaikutuksia muille kuin juojalle itselleen. Osatutkimuksia on kolme:
1) Päihteiden käytön ylisukupolviset haittavaikutukset;
2) Alkoholi ja kestävyysvaje: Alkoholin suurkuluttajien työttömyys- ja sairaushistoriat;
3) Toisten ihmisten alkoholinkäytöstä kärsivien koettu hyvinvointi ja terveys.
Kahdessa ensimmäisessä osatutkimuksessa aineistona ovat yhdistetyt rekisterit ja kolmannessa väestökysely. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla suunnitellaan, miten alkoholihaittoja voidaan vähentää.
Professori David Rice Helsingin yliopistosta selvittää, kuinka kallon luusaumat muodostuvat ja kuinka estää epänormaali luusaumojen fuusio eli kraniosynostoosi. Kraniosynostoosi on toiseksi yleisin kallon ja kasvojen alueen epämuodostuma. Potilailla esiintyy fyysisen epämuodostuman lisäksi myös hampaisto-, näkö-, kuulo-, hengitys- ja psykososiaalisia ongelmia. Potilaat joutuvat käymään läpi vaativia leikkauksia usean vuoden ajan. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää, miksi kallon saumat luutuvat ennenaikaisesti ja miten sen voisi välttää. Projekti auttaa lääkäreitä ja potilaita ymmärtämään sairauden syyt ja kehittämään parempaa hoitoa.
Tutkija Pieta Mattila Turun yliopistosta tutkii, kuinka solutukiranka säätelee vasta-aineita tuottavien B-solujen aktivoitumista. Tutkimuksesta saatu tieto auttaa ymmärtämään, miten ihmisen immuunijärjestelmä toimii. Tavoitteena on edesauttaa immunologisten sairauksien uusia hoitokeinoja. Immuunijärjestelmä on ihmisen elimistön puolustusmekanismi taudinaiheuttajia vastaan. Se tuhoaa haitallisia mikrobeja ja syöpäsoluja.
Solutukiranka on elintärkeä ja erityisen monimuotoinen solun rakenne. Sen tiedetään olevan välttämätön mikrobien prosessoinnissa, joka mahdollistaa B-solujen aktivoitumisen. Kuitenkaan molekyylitason mekanismeja, miten tämä säätely tapahtuu, ei vielä tiedetä.
Lisätietoja:
• tiedeasiantuntija Sara Illman, Suomen Akatemia, p. 09 7748 294
Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. (09) 7748 8458
vesa.varpula(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1