Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että voimaharjoittelu lisää ikääntyneiden liikuntamotivaatiota ja edistää liikuntasuunnitelmien tekemistä. Liikuntamotivaatio ja luottamus omiin kykyihin ylläpitää liikuntaharrastusta ovat keskeisiä tekijöitä säännöllisen voimaharjoittelun jatkamisessa.
Voimaharjoittelulla voidaan ylläpitää ja kehittää lihasvoimaa ja toimintakykyä ikääntyessä, ja sitä suositellaankin ikääntyneille vähintään kahdesti viikossa. Kuitenkin vain harva ikääntynyt harjoittaa lihaskuntoaan terveyden kannalta riittävästi. Liikkumattomuudella on epäsuotuisia yhteyksiä myös psyykkiseen toimintakykyyn.
Tutkimuksessa selvitettiin yhdeksän kuukauden mittaisen ohjatun voimaharjoittelujakson vaikutuksia liikuntamotivaatioon, liikuntasuunnitelmien tekemiseen ja käsityksiin omista kyvyistä ylläpitää liikuntaharrastusta. Lisäksi tutkittiin, ennustavatko nämä tekijät voimaharjoittelun jatkamista seuraavan vuoden ajan ohjatun intervention päättymisen jälkeen. Tutkimukseen osallistui 104 tervettä 65–75-vuotiasta henkilöä, jotka eivät lähtötilanteessa noudattaneet ikääntyvien liikuntasuositusta kestävyysliikunnan osalta eikä heillä ollut aiempaa voimaharjoittelutaustaa.
- Yhdeksän kuukauden säännöllinen voimaharjoittelu lisäsi ikääntyneiden sisäistä motivaatiota liikuntaa ja harjoittelua kohtaan, eli tutkittavat alkoivat nauttia liikunnan harrastamisesta. Myös liikuntasuunnitelmien tekeminen lisääntyi eli tutkittavat alkoivat miettiä kuinka aloittaa ja ylläpitää liikuntaharrastusta, väitöskirjatutkija Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Ohjatun voimaharjoitteluintervention päätyttyä lähes puolet osallistujista (46 %) jatkoi voimaharjoittelua. Jatkaneista noin puolet harrasti voimaharjoittelua seuraavan vuoden ajan keskimäärin kerran viikossa ja toinen puoli kahdesti viikossa. Osallistujat, joilla sisäinen motivaatio liikuntaa kohtaan oli noussut ja luottamus omiin kykyihin ylläpitää liikuntaharrastusta kasvanut intervention aikana, jatkoivat harjoittelua todennäköisemmin kahdesti viikossa.
- Tulosten perusteella sisäisen motivaation löytäminen ja liikunnan ylläpitämiseen liittyvän itseluottamuksen lisääntyminen saavat jatkamaan voimaharjoittelua itsenäisesti. Liikuntainterventioissa ja liikuntaharjoittelussa ylipäätään tulisikin ottaa myös nämä psyykkiset tekijät huomioon, koska ne edesauttavat harjoittelun jatkamista, Kekäläinen toteaa.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopistossa Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksen ja NeuroMuscular Research Centerin yhteistyönä. Yhteistyössä oli mukana myös LIKES-tutkimuskeskus. Tutkimusta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoja:
Tiia Kekäläinen, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
[email protected], puh. 040 8287501
Alkuperäisjulkaisu: Kekäläinen, T., Kokko, K., Tammelin, T., Sipilä, S. & Walker, S. Motivational characteristics and resistance training in older adults: a randomized controlled trial and 1-year follow-up. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports. https://doi.org/10.1111/sms.13236
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1