Kuolleisuus oli muuhun väestöön verrattuna suurta ihmisillä, joilla on päihdeongelma, käy ilmi A-klinikkasäätiön tuoreesta tutkimusraportista. Seurannan kuluessa 3 216 ihmistä noin kymmenestä tuhannesta oli kuollut, keskimäärin 50 vuoden iässä.
Alkoholi oli ensisijaisena tai myötävaikuttavana tekijänä lähes joka toisessa kuolemassa. Avohoitoon hakeutuneiden asiakkaiden kuolleisuus väheni viiden vuoden sisällä hoitoon hakeutumisesta. Laitoshoidon keskeytyminen lisäsi kuolleisuuden riskiä erityisesti miehillä.
Nuoremmissa ikäluokissa myrkytykset ja itsemurhat olivat yleisimpiä kuolinsyitä, vanhemmissa ikäluokissa sekä alkoholiperäiset että muut sairaudet. Toisin kuin väestössä yleensä, päihdeongelmaisilla naisilla itsemurhan tehneiden osuus oli miehiä suurempi.
Päihteiden käyttö muuttuu jatkuvasti. Suomalaisten alkoholinkulutus kasvoi tarkastelujaksolla yhdeksästä kymmeneen litraan. Alkoholi aiheutti ongelmia lähes kolmelle neljästä päihdehoitoon hakeutuneesta asiakkaasta. Rauhoittavat lääkkeet aiheuttivat ongelmia toiseksi yleisimmin.
Vuosien 1990 ja 2009 välillä käytettyjen päihteiden kirjo laajeni Suomessa. 1990-luvulla hoitoon hakeutui ensisijaisesti alkoholia käyttäneitä vanhempia henkilöitä, 2000-luvulla nuorempia päihteiden sekakäyttäjiä. Näillä nuoremmilla huume- ja sekakäyttöongelmat olivat alkaneet varhemmin. Koulutus oli jäänyt lyhyeksi, työuraa ei usein ollut.
Ongelmakäyttö on yhteydessä niin yksilöllisiin kuin yhteiskuntaan liittyviin tekijöihin
Tutkimus selvitti eroja ja yhtäläisyyksiä eri vuosikymmenillä syntyneiden naisten ja miesten tilanteiden välillä. Seurannan aikana suomalaisten naisten päihteiden käyttö lisääntyi ja ongelmat yleistyivät. Avohoidossa sekakäyttäjien ja huumeiden käyttäjien osuus kasvoi voimakkaammin naisten kuin miesten keskuudessa. Mielenterveysongelmat olivat naisilla yleisempiä mutta rikollisuus vähäisempää kuin miehillä.
Tutkimuksessa on tärkeää tarkastella naisia ja miehiä omina ryhminään. Ongelmakäyttö on kuitenkin yhteydessä niin yksilöllisiin kuin yhteiskuntaan liittyviin tekijöihin, kuten työllisyyteen, mielen hyvinvointiin ja rikollisuuteen. Yhtä lailla muutoksia tapahtuu päihdekulttuureissa ja hoitojärjestelmässä.
Huumeiden käyttö lisääntyi läpi 2000-luvun. Samalla huumekuolemien määrä Suomessa nousi. Uusina hoitomuotoina yleistyivät terveysneuvonta ja opioidiriippuvuuden korvaushoito. Opioidien korvaushoidossa olleiden potilaiden keskuudessa kuolleisuus oli vähäistä.
Kilpailuttaminen lisääntyi ja maksusitoumusten saaminen laitoskuntoutukseen vaikeutui. Hoito keskittyi yhä enemmän yksilöön. Koko perheen saama tuki väheni.
Hoito- ja rekisteritutkimus tuotti uutta tietoa päihdeongelmiin liittyvistä muutoksista
Rekistereihin kertyneiden anonymisoitujen tietojen avulla on mahdollista tehdä kattavia seurantoja ja tavoittaa asiakasryhmiä, joiden tarpeiden kartoittamiseen perinteiset tutkimusmenetelmät, kuten kyselytutkimukset, soveltuvat huonosti.
Tutkimuksen kohteina olivat vuosien 1990 ja 2009 välillä A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalassa (nyk. Päihdesairaalassa) sekä Helsingissä Kettutien A-poliklinikalla ja Arabianrannan päihdeklinikalla asioineet potilaat (n = 10 898).
Lupaprosessin jälkeen hoitotietoihin yhdistettiin tiedot mahdollisesta kuolemasta, tulo- ja pääomaverotuksesta, sairaalapalveluiden käytöstä sekä rikollisuudesta.
Päihdehoidon asiakkaiksi kirjautuu vain pieni osa päihteiden ongelmakäyttäjistä. Asiakkuus edellyttää, että päihdeongelma on jollakin tasolla tunnistettu ja siihen on haettu apua. Lisäksi osa potilaista asioi vain lyhyesti, joten hoidon vaikuttavuudesta ei koko aineiston tasolla voi tehdä johtopäätöksiä. Laaja-alaista, pitkän aikavälin tietoa suuresta joukosta asiakkaita tarvitaan kuitenkin hoitojärjestelmän arvioimiseen.
Tutkimus tarkasteli kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia päihdehoidon toimintaympäristössä, asiakasryhmien välisiä eroja, päihdeongelmaisten kuolleisuutta ja kuolinsyitä sekä arvioi hoito- ja rekisteritietojen käytettävyyttä tutkimuksessa.
Lisätietoa:
vanhempi tutkija, dosentti, Tuuli Pitkänen p. 041 5178 678 tai tutkija Teemu Kaskela p. 050 4300 545, A-klinikkasäätiö. Sähköpostit ovat muotoa [email protected]
Tuuli Pitkänen, Teemu Kaskela ja Jouni Tourunen (2017). Päihdehoidon asiakaskunta ja päihdeongelmaan liittyvä ennenaikaisen kuoleman riski: hoito- ja rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus. A-klinikkasäätiön raporttisarja 66.
A-klinikkasäätiö ehkäisee ja vähentää päihdehaittoja sekä muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
A-klinikka Oy on A-klinikkasäätiön kokonaan omistama yhtiö, joka tarjoaa laajan valikoiman ajanmukaisia palveluja. A-klinikka tukee yhteistyökumppaneita päihde- ja riippuvuustyön erityisosaamisella. Palvelut räätälöidään asiakkaan ja tilaajan tarpeisiin.
SHQS-sertifioitu laatujärjestelmä kattaa kaikki A-klinikkasäätiön ja A-klinikan palvelut. Hoidon ja kuntoutuksen perustana on kattava vaikutusten arvioinnin mittaristo. Palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys ovat korkeita.
A-klinikka Oy toimii säätiön arvopohjalta ja sen toiminnan tuotot palautuvat A-klinikkasäätiön tarkoituksen mukaisesti suomalaisen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1