Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Väitös: Vanhempien hajanaisen kommunikaation yhteys lapsen psykoosiin ja ajatushäiriöihin

Oulun yliopisto

Väitös: Vanhempien hajanaisen kommunikaation yhteys lapsen psykoosiin ja ajatushäiriöihin

Tiedote.
Julkaistu: 03.11.2014 klo 13:10
Julkaisija: Oulun yliopisto

Psykoosin riskitekijät – ei pelkkää perimää

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että hajanainen kommunikaatio on aikuisella ihmisellä kohtalaisen muuttumaton piirre. Hajanainen kommunikaatio on lapsen skitsofreniaryhmän sairauksien riskitekijä ja se voi olla myös lapsen ajatushäiriöiden riskitekijä.

Väitöstutkimuksen alkuperäisartikkelit perustuvat Suomalaisen adoptiolapsiperhetutkimuksen 382 perheen aineistoon. Osana laajoja tutkimuksia mitattiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrä yksilö- ja perhetilanteissa. Yhtenä osana väitöskirjatyötä tutkittiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrän ja adoptiolapsen ja vanhempien tiettyjen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Hajanaisen kommunikaation määrän vaihtelu selittyi pääasiassa vanhempien ominaisuuksilla.

Toisena osana väitöskirjatyötä tutkittiin adoptiolapsen ajatushäiriöiden ja skitsofreniaryhmän sairauksien yhteyttä lapsen perinnöllisen alttiuden, talvi- tai kevätsyntymän ja vanhempien hajanaisen kommunikaation kanssa. Huomioon otettiin myös riskitekijöiden yhteisvaikutukset. Mikään riskitekijä tai niiden yhteisvaikutus ei ollut tässä aineistossa yhteydessä lapsen skitsofreniaspektrin sairauteen. Lapsen ajatushäiriöt olivat yhteydessä ainoastaan vanhempien hajanaiseen kommunikaatioon.

Kolmantena osana väitöskirjatyötä laadittiin kirjallisuuskatsaus vanhempien hajanaisen kommunikaation ja lapsen skitsofreniaryhmän sairauksien ja ajatushäiriöiden yhteydestä. Katsaukseen sisällytettyjen tutkimuksien perusteella vanhempien hajanaisella kommunikaatiolla ja lapsen skitsofreniaryhmän sairauksilla on selkeä yhteys.

Skitsofreniaryhmän sairaudet (esim. skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö) alkavat yleensä nuorena ja johtavat usein työkyvyttömyyteen ja elämänlaadun laskuun. Ne aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä ja myös taloudellisia menetyksiä yksilölle ja yhteiskunnalle. Hoidon avulla näiden sairauksien oireita voidaan lievittää ja elämänlaatua parantaa, mutta varsinaista parantavaa hoitoa skitsofreniaryhmän sairauksiin ei ole olemassa, puhumattakaan tehokkaista ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista. Ennaltaehkäisyn keinojen keskeisenä esteenä on tiedon puute skitsofreniaryhmän sairauksien riskitekijöistä ja erityisesti niiden yhteisvaikutuksista. Tämä väitöskirjatutkimus lisää tietoa edellä mainituista riskitekijöistä ja näin ollen parantaa mahdollisuuksia kehittää skitsofreniaryhmän sairauksien ennaltaehkäisyä.  

- - -

Lääketieteen lisensiaatti Riikka Roisko väittelee Oulun yliopistossa 7.11.2014. Psykiatrian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Parental Communication Deviance as a risk factor for thought disorders and schizophrenia spectrum disorders. The Finnish Adoptive Family Study (Vanhempien hajanainen kommunikaatio lapsen ajatushäiriöiden ja skitsofreniaspektrin sairauksien riskitekijänä. Suomalainen adoptiolapsiperhetutkimus). Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti emeritus Karl-Erik Wahlberg. Väitöstilaisuus alkaa psykiatrian klinikan luentosalissa 1, (Peltolantie 17, rakennus PT1) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Lääketieteen lisensiaatti Riikka Roisko

Tiedekunta ja laitos:
Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
riikka.roisko@student.oulu.fi
riikka.roisko@ppshp.fi
040 727 2180

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0606-6

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs