Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Väitös Oulun yliopistossa: Keski-iän riskitekijät ja vanhuusiän elämänlaatu iäkkäämpänä puhjenneessa diabeteksessa

Oulun yliopisto

Väitös Oulun yliopistossa: Keski-iän riskitekijät ja vanhuusiän elämänlaatu iäkkäämpänä puhjenneessa diabeteksessa

Tiedote.
Julkaistu: 19.05.2014 klo 13:05
Julkaisija: Oulun yliopisto

Väitöstyössä selviteltiin niitä keski-iän riskitekijöitä, jotka ennustavat tulevaa tyypin 2 diabetesta myöhemmällä iällä. Yhtenä tutkimuskohteena oli sokerirasituskokeen 1-tunnin kohdalla mitatun sokeriarvon merkitys. Iäkkäämpänä puhjenneen diabeteksen vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaatuun kartoitettiin RAND-36-mittarilla.

Tyypin 2 diabetes on lisääntymässä maailmanlaajuisesti kaikissa ikäryhmissä ja diabeteksen puhkeaminen näyttäisi olevan suurinta yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Diabetesta sairastavien riski sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin ja on suurempi kuin ei-diabeetikoilla ja sairauksien myötä myös toimintakyky sekä elämänlaatu heikkenevät. Heikentynyt fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky aiheuttavat tämän sairauden osalta kuormaa paitsi yksilölle myös yhteiskunnalle.

Arvioitaessa tulevaa tyypin 2 diabetesriskiä, on standardimenetelmänä käytetty 2-tunnin sokerirasituskoetta. Kokeen 1-tunnin sokeriarvon merkitys yhtenä tekijänä ennustaa tyypin 2 diabeteksen puhkeamista on noussut keskustelun aiheeksi viime vuosina. Yhden tunnin jälkeinen sokerimääritys on vähemmän aikaa vievä ja kustannuksia säästävä verrattuna 2-tunnin määritykseen.

Diabetekseen liittyvät komplikaatiot ovat yhteydessä sairauden kestoon. Myöhemmällä iällä puhjenneen diabeteksen vaikutuksista toimintakykyyn ja elämänlaatuun on toistaiseksi melko vähän tutkimuksia. On tärkeää tietää, miten pian diabeteksen puhkeamisen jälkeen sairaudella on vaikutusta iäkkäämpänä sairastuneiden elämän laatuun ja millä osa-alueilla. Näin voitaisiin jo varhaisessa vaiheessa pyrkiä estämään mahdollisten ongelmien kehittymistä.

Tutkimusaineistona on ollut ns. Helsingin Johtajatutkimuksen mieskohortti, jota on seurattu 1960-luvulta alkaen. Kaikki miehet (n=3490) olivat alkuaan terveitä ja kuuluivat ylimpään sosiaaliluokkaan. Laajempi perustutkimus tehtiin vuonna 1974, jolloin tutkittavat olivat keski-iässä (keskimäärin 48-vuotiaita). Seurantaan valittiin terveet henkilöt. Tällöin kartoitettiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, mitattiin paastosokeri ja sokerirasituksen jälkeinen 1-tunnin sokeriarvo. Diabeteksen puhkeamista on seurattu Kelan lääkekorvausrekisteristä sekä itse ilmoitettuna postikyselyiden kautta vuoden 2007 loppuun, jolloin miehet olivat keskimäärin 81-vuotiaita.

Tulevan diabeteksen kannalta merkittävimmät ennusteelliset tekijät tässä keski-iässä terveessä mieskohortissa olivat painon nousu 25 vuoden iästä keski-ikään sekä keski-iässä mitattu sokerirasituksen jälkeinen 1-tunnin sokeriarvo. Etenkin 1-tunnin sokeri >8.9 mmol/L ja BMI (painoindeksi) ≥30 nostivat tulevan diabeteksen riskin 10-kertaiseksi. Näillä tekijöillä oli myös vahva yhteys sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamaan kuolleisuuteen.

Yhden tunnin sokeriarvo ≥7.8 mmol/L näyttäisi olevan merkityksellinen arvioitaessa tulevaa tyypin 2 diabetesriskiä. Diabeteksen elämänlaatua heikentävä vaikutus ilmaantui jo 0–4 vuoden kuluttua diagnoosista ja oli ei-diabeetikkoihin verrattuna merkitsevä fyysisen toimintakyvyn, yleisen elämänlaadun ja sosiaalisten toimintojen osa-alueilla, mutta ei heikentynyt enää tämän jälkeen seurannassa. Tässä tutkimuksessa diabetes ei näyttänyt vaikuttavan haitallisesti mielenterveyteen. Esidiabeettisessa vaiheessa elämänlaadussa ei todettu eroja ei-diabeetikoihin verrattuna.

- - -

Lääketieteen lisensiaatti, filosofian maisteri Tuula Pienimäki väittelee Oulun yliopistossa 24.5.2014. Sisätautien alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Factors, complications and health-related quality of life associated with diabetes mellitus developed after midlife in men (Myöhemmällä iällä puhkeava diabetes: Riskitekijät keski-iässä ja vanhuusiän elämänlaatu). Vastaväittäjänä toimii dosentti Juha Saltevo Keski-Suomen keskussairaalasta ja kustoksena professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 7 kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Lääketieteen lisensiaatti, filosofian maisteri Tuula Pienimäki

Tiedekunta ja laitos:
Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos/geriatria

Väittelijän yhteystiedot:
tuula.pienimaki@fimnet.fi
040 5464 721

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0452-9

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs