Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Väitös: Ikääntyvillä on sekä hampaattomuutta että paljon tulehduksia hampaistossa

Oulun yliopisto

Väitös: Ikääntyvillä on sekä hampaattomuutta että paljon tulehduksia hampaistossa

Tiedote.
Julkaistu: 01.12.2014 klo 10:37
Julkaisija: Oulun yliopisto

Ikääntyvien suun terveyden tutkimus on erityisen tarpeellista, kun tiedetään, että väestön elinikä pitenee. Yhä suurempi osa väestöstä elää vanhaksi ja yhä suuremmalla osalla on omat hampaat suussa myös silloin, kun vanhuudessa sairaudet ja raihnaisuus heikentävät kykyä huolehtia suun hoidosta. Viime vuonna voimaan tullut vanhuspalvelulaki edellyttää vanhusten tarpeenmukaisten suunhoitopalvelujen järjestämistä. Tällöin on tärkeää selvittää vanhusten suun terveydentilaa ja siihen liittyviä mahdollisia alueellisia ja sosioekonomisia eroja Suomessa.

Hampaattomuus oli hyvin yleistä 60–78-vuotiailla suomalaisilla, koko aineistossa vallitsevuus oli 37 %. Se oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi naisilla (43 %) kuin miehillä (30 %), ja pohjoisella alueella merkitsevästi korkeampi (53 %) kuin eteläisellä (22 %). Hampaattomuus oli yleisempää vähiten koulutusta saaneilla kuin korkeamman koulutuksen saaneilla. Hampaattomuuteen liittyivät merkitsevästi myös tupakointi sekä sydän- ja verisuonisairaudet.

Hampaattomilla oli suurempi alaleuan leukakulma kuin hampaallisilla, ja heillä oli myös matalampi alaleuan nouseva haara ja nivellisäke kuin hampaallisilla. Vakavaa hammasharjanteen madaltumista oli merkitsevästi useammin naisilla kuin miehillä. Naisilla hammasharjanteen madaltuminen liittyi merkitsevästi huonoon purentakykyyn, tyytymättömyyteen proteeseihin ja huonoon purentatasapainoon. Molemmilla sukupuolilla tyytymättömyys proteeseihin liittyi merkitsevästi huonoon purentatasapainoon.

Yli kolmella neljäsosalla hampaallisista tutkituista oli vakava tulehdusriski, eteläisellä alueella enemmän kuin pohjoisella. Vakavan tulehdusriskin omaavilla oli enemmän omia hampaita, korkeampi koulutustaso ja he kuuluivat nuorempiin ikäryhmiin. Panoraamaröntgenkuvista löydetyt tulehdusriskiä kuvaavat yleisimmät muutokset olivat ientulehdukseen eli hampaiden kiinnityskudoksiin liittyviä muutoksia, luukatoa ja syventyneitä ien- ja luutaskuja (94 %), myös kariesta eli syviä reikiä esiintyi yleisesti (39 %), sekä myös hampaan juuren kärjen ympärillä leukaluissa piileviä tulehduspesäkkeitä (46 %). Runsaampaan tulehdusmuutosten esiintymiseen liittyviä tekijöitä olivat hampaiden lukumäärä, korkea koulutustaso ja asuminen eteläisessä Suomessa.

Kullasta tai metallista ja keraamisesta materiaalista valmistettuja kiinteitä osaproteeseja, ns. siltoja ja kruunuja oli ikääntyvillä suussaan hyvin vähän. Kruunuja oli 19 %:lla ja siltoja 10 %:lla hampaallisista tutkituista. Kiinteät proteesit olivat yleisempiä naisilla, eteläsuomalaisilla, korkeammin koulutetuilla ja useammin hammashoidossa käyneillä.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin suomalaisen ikääntyvän väestön hampaattomuuden yleisyyttä ja arvioitiin sen yhteyttä terveydentilaan ja sosio-ekonomisiin tekijöihin sekä hampaattomuuden vaikutusta alaleuan morfologiaan. Lisäksi selvitettiin röntgenologisesti havaittavien hammasperäisten tulehdusmuutosten yleisyyttä sekä kiinteiden proteesirakenteiden yleisyyttä ja arvioitiin niihin liittyviä taustatekijöitä.

Tutkimuksessa oli mukana 1191 henkilöä iältään 60–78-vuotiaita. Tiedot kerättiin kyselylomakkeen ja haastattelun avulla sekä suun kliinisellä tutkimuksella ja leukojen panoraamaröntgentutkimuksella. Tämä epidemiologinen poikkileikkaustutkimus tehtiin Suomessa kahden terveyskeskuksen alueella, Kirkkonummella pääkaupunkiseudulla ja entisen Lakeuden terveyskeskuksen eli Limingan, Lumijoen, Temmeksen, Tyrnävän ja Rantsilan kuntien alueella lähellä Oulua. Tutkimuksiin osallistui Kirkkonummen alueelta 62 % kutsutuista ja Lakeuden terveyskeskuksen alueelta 78 % kutsutuista.

Hampaattomuus ja sen seuraukset purenta- ja proteesiongelmineen olivat yleisempiä pohjoisessa Suomessa ja vähiten koulutusta saaneilla, kun taas leukojen tulehdusmuutokset olivat yleisempiä eteläisessä Suomessa ja korkeammin koulutetuilla. Suun terveyden alueelliset erot tulisi ottaa huomioon suu- ja hammasterveyden edistämistoimissa. Erityisesti tulisi huomioida matalan sosio-ekonomisen aseman ja huonon terveyden omaava vanhempi väestö.

- - -

Hammaslääketieteen lisensiaatti Britta Haikola väittelee Oulun yliopistossa 5.12.2014. Suu- ja leukakirurgian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Oral health among Finns aged 60 years and older. Edentulousness, fixed prostheses, dental infections detected from radiographs and their associating factors (Ikääntyvän suomalaisväestön suun terveydentila. Hampaattomuus, kiinteät proteesit, radiologiset hammasperäiset tulehdusmuutokset ja näihin liittyvät tekijät). Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kyösti Oikarinen. Väitöstilaisuus alkaa lääketieteellisen tiedekunnan luentosalissa F 202, Aapistie 5 B, kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Hammaslääketieteen lisensiaatti Britta Haikola

Syntymäaika ja -paikka:
1942 Tampere

Yo-tutkintovuosi ja koulu:
1961 Tampereen yhteiskoulu

Tiedekunta ja laitos:
Lääketieteellinen tiedekunta, hammaslääketieteen laitos
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
0400 526 284
britta.haikola@fimnet.fi

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0614-1

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs