Väitös
pe 3.11.2017 klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Seminarium S212
DVM, MSc Claire Cayolin ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Eco-epidemiology of tick- and rodent-borne pathogens in boreal forests" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Annapaola Rizzoli (Centro Ricerca e Innovazione, Italy) ja kustoksena dosentti Tapio Mappes (Jyväskylän yliopisto).
Puutiaisilla on useita isäntäeläimiä
Puutiaisten elämä voi ensisilmäyksellä vaikuttaa laiskalta. Ne kuoriutuvat munasta, kiipeävät lähimmälle ruohonvarrelle, odottavat lähelle osuvaa isäntäeläintä, ruokailevat kerran kunkin elinvaiheensa aikana, parittelevat ja lisääntyvät aikuisvaiheessa ja lopulta kuolevat.
Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Olosuhteiden ollessa lämpötilan tai kosteuden suhteen epäsuotuisa voivat punkit piilotella passiivisina maaperässä jopa vuosien ajan. Veriateriansa punkit saavat suoraan isäntäeläimeltään. Isäntä voi olla lintu, peuran kaltainen iso nisäkäs tai etenkin pikkujyrsijä kuten metsämyyrä, joka onkin tärkeä isäntäeläin punkin kehityskaaren toukka- ja nymfivaiheissa.
Verta imiessään punkki voi siirtää kohteeseensa erilaisia taudinaiheuttajia, jotka se on saanut edelliseltä isännältä. Näihin kuuluvat esimerkiksi Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteerit, jotka aiheuttavat borrelioosia. Nämä patogeenit siirtyvät luonnossa jatkuvasti isäntälajista toiseen ja voivat tartuttaa myös ihmisen punkin pureman seurauksena.
- Punkit ovat erittäin tehokkaita loiseläimiä, ja globaalit olosuhteiden muutokset ovat edistäneet niiden selviytymistä korkeilla leveys- ja pituusasteilla. Siksi ne leviävät jatkuvasti pohjoiseen päin, mikä näkyy erityisen hyvin Pohjois-Euroopassa, Cayol sanoo.
Borrelioosi on haitallinen myös isäntäeläin metsämyyrälle
Cayol tutki puutiaisten ja niiden kantamien patogeenien kiertokulkua Keski-Suomen luonnossa. Perimmäisenä tavoitteena oli tunnistaa ja ennustaa puuutiaisten ihmiselle aiheuttamia tautiriskejä. Tutkimuksen kohteena oli Keski-Suomen runsaslukuisin jyrsijälaji metsämyyrä, joka on tärkeä myyyräpunkkien ja patogeenien kantaja. Aivan uusi tulos oli, että borrelioosi vaikuttaa metsämyyrän lisääntymiseen. Tämä tulee ottaa huomioon mallinnettaessa ihmisten borrelioosiriskiä puutiaisten ja myyrien esiintyvyyden perusteella.
Puutiaisen levinneisyys on erittäin epätasaista; eniten sitä löytyy sellaisista kaupunkimetsistä, jotka ovat vesistöjen lähellä. Punkkien esiintyvyys riippuu myös vuodenajasta, ja ihmisellä korkein riski joutua punkin puremaksi on touko-kesäkuussa sekä syyskuussa.
Tietoa ihmisten tartuntataudeista myyrätutkimuksella
Puutiaisten runsaus on edellytys borrelioosia aiheuttavien bakteerien leviämiselle luonnossa. Metsämyyrillä tiedetään esiintyvän useita eri taudinaiheuttajia samaan aikaan mutta näiden vuorovaikutukset ovat olleet puutteellisesti tunnettuja. Tutkimuksessa myyräkuumetta ihmisissä aiheuttavan Puumala-viruksen todettiin tartuttavan harvemmin sellaisia myyriä, joilla oli jo aiemmin ollut puutiaisia ja kirppuja. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että elimistön puolustusreaktio näitä loisia vastaan saattaa vähentää tulevaisuuden Puumala-virus-infektioriskiä.
- Yhdessä väitöskirjani löydökset selvittävät jyrsijöiden ja niiden kantamien taudinaiheuttajien monimutkaisia yhteyksiä sekä korostavat pikkunisäkkäiden, kuten metsämyyrän, tärkeää roolia ihmisiin vaikuttavien patogeenien leviämisessä pohjoisessa ympäristössä. Tutkimukseni tarjoaa uutta ja arvokasta tietoa tartuntatautien riskeistä eläin–ihminen -ekosysteemissä, Cayol tiivistää.
Lisätietoja:
Claire Cayol, [email protected], +358404843717
Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, [email protected], 040 8054483
Carol Cayol on kouluttautunut eläinlääketieteen tohtoriksi vuonna 2006 Nantes-Atlantic National College of Veterinary Medicine, Food Science and Engineering Nantesissa, Ranska. Master of Science -tutkinnon Cayol sai vuonna 2011 pääaineenaan Public Health National Veterinary School of Alfort, University of Paris-Est and Paris-Sud, Ranskasta. Hän on työskennyt French National Hunting and Wildlife Agency ONCFS:lla vuosina 2006–2009 ja eläinlääkärinä vuosina 2009–2012.
Eco-epidemiology of tick- and rodent-borne pathogens in boreal forests
Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 54 p.
(Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science ISSN 1456-9701; 336)
ISBN 978-951-39-7205-9 (nid.)
ISBN 978-951-39-7206-6 (PDF)
Kuva: Florence G.
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1