Väitös
15.12.2017 klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto, RUU D104 Helena-sali
TtM Karoliina Kaasalaisen terveyskasvatuksen väitöskirjan ”Awaking the motivation for change - Relationships between physical fitness, physical activity and psychosocial factors among men in the Adventures of Joe Finn Campaign” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Katja Borodulin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki) ja kustoksena professori Marita Poskiparta (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.
Valtakunnallinen SuomiMies seikkailee -kampanja on vuodesta 2007 alkaen pyrkinyt aktivoimaan miehiä terveyden edistämiseen hyväntuulisella ja rennolla asenteella sekä matalan kynnyksen tapahtumilla. Miesten liikuntakampanjoista on vähän tutkimustietoa, vaikka tiedetään, että miesten tavoittaminen terveysohjelmiin osallistujiksi on ollut vaikeaa. Vaikuttavien kampanjoiden suunnittelu perustuu ymmärrykseen kohderyhmän taustatekijöistä sekä elintapojen muutosprosessista.
Kaasalainen tutki väitöstyössään psykososiaalisten tekijöiden eli tietojen, liikunnan suunnittelutaitojen, tavoitteiden, liikuntapystyvyyden ja sosiaalisen tuen yhteyttä fyysiseen kuntoon ja liikunta-aktiivisuuteen. Tutkittavat olivat vuonna 2011 SuomiMies seikkailee -kampanjan kuntotesteihin osallistuneita 18–64-vuotiaita miehiä.
Kuntotesti herättelee huonokuntoisia miehiä
Kuntotasosta riippumatta miehet olivat hyvin tietoisia liikunnan terveysvaikutuksista, mutta suuri osa huonokuntoisista ei tiedostanut elintapamuutosten ajankohtaisuutta omalla kohdallaan. Huonokuntoisia miehiä oli viidesosa ja keskitasoinen kunto oli 42 prosentilla 900 osallistujasta.
– Huonokuntoisista yli 60 prosenttia arvioi kuntonsa paremmaksi kuin kehon koostumuksen, käden puristusvoiman ja sydämen sykevälivaihtelun perusteella laskettu kuntoindeksi osoitti, Kaasalainen kertoo.
Kaasalainen pitää myönteisenä, että lähes kaikki huonokuntoiset miehet aikoivat lisätä liikunnan harrastamista. Kuitenkin verrattuna parempikuntoisiin, koettu pystyvyys liikunnan harrastamiselle oli heikkoa, liikkumiselle asetettiin harvemmin tavoitteita ja liikunnan edistämiseksi tehtiin vähemmän suunnittelua. Huonokuntoisista kolmasosalta puuttui mieluisa tapa liikkua. Myös kokemus sosiaalisesta tuesta oli heikointa huonokuntoisten ryhmässä.
Liikuntapystyvyys ja tavoitteet muutoksen avaintekijöitä
Tutkimuksen toisessa vaiheessa vuonna 2014 lähetettiin seurantakysely osallistujille, joilla oli kuntoindeksin perusteella tarve elintapamuutoksille. Verrattuna liikuntaa vähentäneisiin, liikunnallisesti aktiivisilla oli vahvempia liikuntatavoitteita tutkimuksen alussa ja heidän kokemuksensa liikuntapystyvyydestä lisääntyi seurannan aikana.
– Tutkimuksen perusteella liikuntakampanjoissa kannattaa pyrkiä vahvistamaan erityisesti pystyvyyden kokemusta eli luottamusta omiin valmiuksiin onnistua liikunnan lisäämisessä. Liikuntapystyvyyteen vaikuttavat useat tekijät, kuten aikaisemmat liikuntakokemukset, sosiaalisen ympäristön palaute ja asetettujen tavoitteiden realistisuus, Kaasalainen selventää.
Kuntotestin herättelevä palaute ja kannustava ilmapiiri ovat hyviä lähtökohtia tavoitteiden asettamiselle ja elintapamuutosten suunnittelulle. Lisäksi tarvitaan mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta ja säännöllistä palautetta myös pidemmällä aikavälillä.
– Jos kuntotestit järjestetään yhteistyössä esimerkiksi paikallisten järjestöjen, urheiluseurojen, vertaisryhmien ja työyhteisöjen kanssa, voidaan helpottaa liikuntaohjaukseen pääsyä tai sopivan liikuntaporukan löytymistä, Kaasalainen ehdottaa.
Lisätietoja:
Karoliina Kaasalainen, 040 865 4055, [email protected]
Tiedottaja Anitta Kananen, 040 8054142, [email protected]
Karoliina Kaasalainen on valmistunut ylioppilaaksi Nokian lukiosta vuonna 2006 ja terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012. Terveyskasvatuksen jatko-opinnot hän aloitti Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2012. Syksyn 2017 Kaasalainen on toiminut projektitutkijana Informaatioteknologian tiedekunnassa. Väitöstutkimuksen ohjaajina ovat olleet professori Marita Poskiparta ja TtT Kirsti Kasila. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Kunnossa Kaiken Ikää- ohjelman kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Urheiluopistosäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017. Studies in sport, physical education and health, ISSN 0356-1070; 263. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7258-5
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1