Uusi tabletti koivun, lepän ja pähkinäpensaan siitepölyallergian siedätyshoitoon – uusia lupaavia tutkimustuloksia esiteltiin eurooppalaisessa allergiakongressissa

Lääkeyhtiö ALK:n puutabletin (koivun, lepän ja pähkinäpensaan siedätyshoitoon tarkoitetun tablettihoidon) kliiniset vaikutukset ovat lupaavimpien allergiarokotteita koskevien tutkimustuloksien joukossa. Alun perin koivun siitepölyallergian siedätyshoitoon tarkoitetun tabletin on osoitettu olevan tehokas myös monien muiden puiden siitepölyn, kuten lepän ja pähkinäpensaan, aiheuttaman allergian hoitoon. Johtavat allergiatutkijat esittelivät tuloksia vaiheen III tutkimuksesta meneillään olevassa EAACI-kongressissa (Euroopan Academy of Allergy and Clinical Immunology) Münchenissä, Saksassa ensimmäistä kertaa eilen sunnuntaina.

Vuonna 2016 alkaneeseen tutkimukseen osallistui 634 aikuista ja nuorta (12-65 vuotta), joilla oli todettu koivun siitepölyn aiheuttama allerginen nuha ja/ tai sidekalvontulehdus, ja siinä arvioitiin tabletin tehoa ja turvallisuutta suhteessa lumelääkkeeseen. Tutkimuksessa saavutettiin ensisijainen päätetapahtuma TCS eli ns. päivittäinen yhteenlaskettu kokonaisarvo, joka on allergiaoireiden arvioidun arvon ja oireenmukaisen lääkityksen käytön summa koivun siitepölykauden aikana. Verrattuna placeboon uusi tabletti laski TCS:ää 39,6 %, joka oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p<0,0001). Vaikutuksen todettiin olevan samanlainen läpi koko lepän, pähkinäpensaan ja koivun siitepölykausien, joka kestää koko Euroopassa vaihdellen tammikuun alusta kesäkuun loppuun.

Pienemmälle ryhmälle tutkimukseen osallistuneita tehtiin ruoka-altistus omenalla, joka osoitti, että uudella tabletilla oli tehoa myös niin kutsuttuun ”ristiallergiaan”. Useimmat koivun siitepölylle allergiset saavat allergisia reaktioita myös ruoka-aineista, joita aiheuttavat ruoan läheisesti muistuttavat proteiinirakenteet erityisesti hedelmissä ja pähkinöissä.

– Tutkimuksen kliiniset tulokset ovat kaikessa allergiarokotteita koskevassa tutkimuksessa merkittävimpien joukossa. Erityisen huomionarvoista on, että koivun siitepölyallergeeni jalostettuna tutkimuksessa käytetyksi aktiiviseksi ainesosaksi on tehokas myös muiden läheisten puulajien siitepölyn aiheuttamien allergisten reaktioiden hoidossa, müncheniläinen professori ja tutkimuksen päätutkija Tilo Biedermann toteaa esityksessään Confirming efficacy beyond birch: results from the European phase III field trial.

Allerginen nuha siihen liittyvällä sidekalvontulehduksella tai ilman on maailmanlaajuinen terveysongelma, joka koskee joka viidettä ihmistä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Pohjois- ja Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa hengityselinten sairauksia aiheuttavat yleisesti koivun ja koivukasveihin lukeutuvien puiden kuten lepän, pyökin, pähkinäpensaan ja tammen siitepölyn allergeenit.*

Lähes 10-20 prosenttia allergista nuhaa sairastavista kärsii jatkuvista oireista myös oireenmukaisen hoidon aikana. Joillekin näistä puiden siitepölyallergiasta kärsiville ALK:n siedätyshoitotabletti voi olla jatkossa relevantti hoitovaihtoehto.

ALK aikoo jättää lupahakemuksen uudelle koivun, lepän ja pähkinäpensaan siitepölyallergian siedätyshoitoon tarkoitetulle tabletille Euroopassa vuoden 2018 kuluessa.

Lisätietoja: Peter Arvidsson, Lääketieteellinen johtaja ALK Nordic, s-posti: parno(a)alk.net, puh: +46 300 185 45  

* Puita, joilla on koivun kanssa samankaltainen proteiinirakenne, ml. Betula verrucosa (koivu), Alnus glutinosa (leppä), Corylus avellana (pähkinapensas), Carpinus betulus (valkopyökki), Quercus alba (tammi), Castanea satavia (kastanja), Fagus sylvatica (pyökki). Lähdeviite: Lorenz AR et al. Int Arch Allergy Immunol. 2009;148(1):1–17.