Hämeenlinnan seudullisen mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelmaan 2010–2015 kirjattiin, että seudun mielenterveys- ja päihdepalvelut pyritään toteuttamaan nykyistä useammin osana peruspalveluja. Vision mukaisesti depressiohoitoon kehitettiin toimintamalli, jonka avulla lievästä ja keskivaikeasta masennuksesta kärsivät potilaat saavat asiakaslähtöistä ja tehokasta hoitoa Hämeenlinnan seudun terveysasemilla. Valtakunnallisesti sovellettavassa mallissa depressiohoito esitetään monialaisena yhteistyönä, jonka keskiössä on asiakas.
Masennuksen hyvä ja tehokas hoito on mahdollista. HAMK Täydennyskoulutuksen järjestämässä Depressiohoidon kehittäminen -koulutuksessa Hämeenlinnan kaupungin perusterveydenhuollossa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat osallistuivat yhtenäisen hoitomallin luomiseen.
– Koko lukuvuoden kestänyt koulutus on ollut prosessinomaista yhteistoiminnallista kehittämistä, jonka aikana mallinnettiin toimiva, tehokas sekä monimuotoinen depressiohoidon työskentelytapa. Tämän lisäksi syvennettiin sairaanhoitajien tietämystä masennusdiagnostiikasta, lääkehoidosta ja arviointimittariston käytöstä masennuksesta toipumisessa, kuvaa HAMK Täydennyskoulutus Hyvinvointiosaamisen koulutuspäällikkö Birgit Viikari koulutuksen toteuttamista.
– Depressiohoitomallilla pyritään turvaamaan asiakkaan oikea-aikainen ja laadukas hoito kaikilla seudun terveysasemilla. Keskeiset periaatteet tämän mallin rakentamisessa ovat olleet asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys ja hoidon tasavertainen toteutuminen eri osissa kaupunkia. Tarkoituksena oli luoda Käypä hoito -suositusten mukainen, paikallisiin tarpeisiin sopiva toimintamalli perusterveydenhuoltoon, taustoittaa Henkisen hyvinvoinnin palvelujen palvelupäällikkö Minna Porras Hämeenlinnan kaupungilta.
Kolmio levittyy viuhkaksi
Hämeenlinnan depressiohoitomallin pohjana ja suuntaviivana toimi Vantaan kolmiomalli, jossa depressiohoidosta vastaavat terveyskeskuslääkäri, depressiohoitaja ja konsultoiva psykiatri. Kolmiomallin siirtäminen Hämeenlinnaan ei ollut kuitenkaan sellaisenaan toimiva.
– Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi asiakaspohja on huomattavasti suurempi. Lisäksi Vantaalla hoitomalli on selvästi rajattu, sillä depressiohoitajat keskittyvät vain depressiohoitoon. Hämeenlinnan mallissa psykiatrinen sairaanhoitaja toteuttaa depressiohoitoa perusterveydenhuollossa osana muuta psykiatrista hoitotyötä, koulutukseen osallistuneiden psykiatristen sairaanhoitajien loppuraportissa todetaan.
Hämeenlinnan malli muotoutui kolmiosta viuhkaksi. Viuhkamallissa asiakas on kaiken toiminnan keskiössä – kuvainnollisesti aina kädessä – ja perustana on tasavertaisuus kaikkien toimijoiden välillä.
– Hoidon perustana on asiakkaan, lääkärin, psykiatrisen hoitajan ja psykiatrin monialainen yhteistyö. Asiakkaan tarve määrittää sen, mitkä eri toimijat poimitaan viuhkasta mukaan hoitoprosessiin ja verkostotyöhön. Tarve voi olla myös muuttuva hoitoprosessin aikana, kehittämisprosessin alullepanija ja nykyisin Tampereen kaupungilla mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitotyön päällikkönä toimiva Anu Vähäniemi kuvailee.
– Hoitomallissa erityisen hienoa on se, että asiakkaan lisäksi hoidossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti puoliso, lapset ja muut läheiset sekä heidän voimavaransa ja näkemyksensä.
Kynnys matalaksi
Viuhkamallissa depressiohoidon työskentelytapa on etenkin ennaltaehkäisevässä hoidossa ilman diagnoosia, mutta myös korjaavassa ja tukea antavassa hoitotyössä diagnoosin asettamisen jälkeen. Lähtökohtana on, että Hämeenlinnan kaupungin perusterveydenhuollossa terveysasemien yhteydessä toimivat psykiatriset sairaanhoitajat tekevät laaja-alaista mielenterveystyötä.
– Hoitoon hakeutumisessa toteutetaan matalan kynnyksen ajatusta. Tasavertaisuuden ja inhimillisyyden periaate toteutuu, kun diagnoosin asettaminen ei ole välttämätöntä, palvelupäällikkö Porras selvittää.
Yhteisen toimintakulttuurin luominen vaatii yhteistoimintamallin edelleen kehittämistä, käytännön vakiinnuttamista ja tunnettuuden lisäämistä. Erityisen tärkeää on sujuva yhteistyö terveysaseman eri toimijoiden välillä. Uusi depressiohoitomalli on tarkoitus ottaa käyttöön Hämeenlinnan henkisen hyvinvoinnin palveluissa syksyllä 2012.
– Yhteinen malli on hoidon tasavertaisuuden tae. Tällä koulutuksella vastattiin nykypäivän erittäin mittaviin haasteisiin ja Hämeenlinnan hoitomallia voidaan soveltaa valtakunnallisesti, Porras ja Vähäniemi kertovat.
Kuvateksti: Depressiohoitomallin kehittämisprosessin toimeenpanija hoitotyön päällikkö Anu Vähäniemi (vas.) ja mallinnustyön jatkaja palvelupäällikkö Minna Porras.
Lisätietoja:
Henkisen hyvinvoinnin palvelut, Hämeenlinnan kaupunki, palvelupäällikkö Minna Porras, puh. (03) 621 5077 tai sp. [email protected]
HAMK Täydennyskoulutus, koulutuspäällikkö Birgit Viikari, puh. (03) 646 3450 tai sp. [email protected]
www.hamk.fi/taydennyskoulutus > Sosiaali- ja terveysala
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1