Vähintään yksi ihminen kahdestakymmenestä nukahtaa tänäänkin television ääreen ja kuorsaa, eikä se johdu ohjelmistotarjonnasta tai päivän kiireistä. Uniapnea on edelleen alidiagnosoitu kansansairaus, jota sairastaa Käypä hoito 2016 -suosituksen mukaan 4 % aikuisista miehistä ja 2 % aikuisista naisista. Hengitysliiton arvion mukaan n. 300 000–350 000 suomalaista sairastaa uniapneaa.
Uniapnean tyypillisimpiä oireita ovat jatkuva, myös päiväaikainen väsymys ja nukahtelu, kuorsaus ja suun kuivuminen, unenaikaiset hengityskatkokset, aamupäänsärky, keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus, ärtyneisyys ja masentuneisuus, sukupuolivietin aleneminen sekä heräily tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun. Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Silloin kun hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.
Jos epäilee sairastavansa uniapneaa tai läheinen huomauttaa usein edellä mainituista oireista, kannattaa hakeutua mahdollisimman nopeasti hoitoon. ”Mitä aikaisemmin uniapnea todetaan, sitä enemmän pystyy itse vaikuttamaan sen hoitoon. Esimerkiksi ylipainoisilla 5–10 kilon painonpudotus voi vähentää sairauden oireita. Uniapnea kannattaa ottaa vakavasti, sillä jo lieväkin uniapnea voi johtaa öiseen aivoverenvuotoon”, kommentoi Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.
Tärkeä osa uniapnean hoitoa on painon pudottaminen, sillä se vähentää CPAP-laitehoidon tarvetta. Painonhallinnassa tärkeintä on säännöllinen ateriarytmi ja ohjatun dieetin noudattaminen. Annoskoon pienentäminen ja lautasmallin (puolet lautasesta vihanneksia, puolet muuta ruokaa) käyttö auttavat. Pitkiä ateriavälejä kannattaa välttää, sillä ne kasvattavat vain nälkää ja makeanhimoa.
Uusimmissa tutkimuksissa säännöllisen liikunnan on todettu vähentävän unenaikaisia hengityskatkoksia ainakin lievää ja keskivaikeaa uniapneaa sairastavilla, vaikka heillä paino ei juuri putoaisikaan. Sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon koheneminen vähentää myös päiväaikaista väsymystä. Liikuntaharjoittelu kannattaa ajoittaa myöhäiseen iltapäivään, sillä kuormittava liikunta nostaa kehon lämpötilaa. Joillakin ihmisillä saattaa kestää jopa 3–6 tuntia, kunnes kehon lämpötila on laskenut normaalitasolle. Nukahtaminen on kuitenkin silloin helpompaa.
Hengitysyhdistykset järjestävät erilaisia vertais- ja liikuntaryhmiä eri puolella Suomea. Hoitoketjujen jatkoksi tarvitaan liikuntapolut. Yhdistysten toiminta-avustukset ja ilmaiset liikuntatilat on kunnissa turvattava.
Hengitysliiton liikuntatoiminta täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kannustamme kaikkia liikkumaan 100 lasissa ja muistamaan arkiliikunnan tärkeyden. Erityisesti nostamme esiin keppijumpan vaikutuksen hengitysterveyteen. Kansallista uniapneapäivää vietetään 15.3.2017, jolloin julkaistaan uniapneaa sairastaville oma keppijumppaliike ja Hengitysliitto järjestää verkossa 2 live-jumppaa, toisen klo 17 ja toisen klo 18 (www.hengitysliitto.fi).
Lisätietoja:
Mervi Puolanne
Järjestöjohtaja
Hengitysliitto
p. 040 588 2782
www.hengitysliitto.fi
Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Liiton 87 jäsenyhdistyksen toiminnassa on mukana noin 30 000 hengityssairasta ja heidän läheistään.
Hengityssairaudet koskettavat miljoonaa suomalaista. Suurimpia ryhmiä ovat astmaa, keuhkoahtaumatautia, kroonista keuhkoputkentulehdusta ja uniapneaa sairastavat. Rakennusten lisääntyneet home- ja kosteusvauriot ovat kasvattaneet sisäilmasta sairastuneiden määrää.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1