Tutkimus: Yhä useampi suomalainen on kiinnostunut villiruuasta – Riistan ja poronlihan käyttöä rajoittaa saatavuus ja valmistustaitojen puute

TNS Gallupin toteuttaman tuoreen tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista aikoo lisätä villiruuan käyttöä tulevaisuudessa. Suomalaisten mielissä villiruoka ymmärretään yleisimmin vapaana, viljelemättä kasvaneena ruokana.

Yli puolet suomalaisista marjastaa

Tutkimuksen mukaan marjat ovat suomalaisille selvästi suosituin villiruuan muoto. Yli 80 % suomalaisista syö marjoja aktiivisesti läpi vuoden, ja yli puolet käy marjassa marjastuskautena edes silloin tällöin. Kolmasosa kertoo ostavansa pakastemarjoja kaupasta.

– Marjastus on ehdottomasti suosituin tapa kerätä villiruokaa – se on monille jo lapsuudesta tuttua ja sen me osaamme. Pakastaminen taas on alkuperäinen säilöntätapa ja helppo keino jatkaa tuoretuotteiden sesonkia, tutkimuksen tilanneen Polarican marja- ja lihatuotteista vastaava Anna Karri pohtii.

Sienestämässä käy vähintään silloin tällöin hieman yli kolmannes. Metsästystä harrastaa 6 % vastaajista.

Poro ja riista kiinnostaa, mutta saatavuus on suppeaa

Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoo syövänsä sekä riistaa että poroa harvoin tai ei lainkaan ja vain 3 % kertoo ostavansa niitä säännöllisesti.

– Riista ja poronliha ovat edelleen harvojen saatavilla. Sitä pääsevät syömään ne, joilla on lähipiirissä metsästysseuran jäseniä tai poronhoitajia. Kuusi kymmenestä kertoo, että riistalihaa on vaikea löytää ruokakaupasta. Lisäksi lähes puolet vastaajista uskoo, että söisi enemmän riistaa ja poroa, jos niitä olisi enemmän myynnissä ruokakaupoissa, Karri kertoo.

Riistan ja poron valmistamiseen kaivataan vinkkejä

Myös riistan ja poronlihan valmistaminen on monelle vierasta. Yli 40 % suomalaisista kokee, että he söisivät riistaa ja poroa enemmän, jos siitä olisi tarjolla helppoja vaihtoehtoja ruuanlaittoon.

Villiruokaa pidetään terveellisenä ja vapaana kasvanutta lihaa eettisempänä kuin kasvatettua lihaa

Tutkimuksen mukaan villiruokaan liittyy paljon positiivisia mielikuvia. Yleisin niistä on terveellisyys, jonka yli 70 % vastaajista liittää vapaana kasvaneisiin marjoihin, sieniin ja riistaan.

Vapaana kasvaneen eläimen lihan kohdalla korostuu myös eettisyys: lähes 70 % kokee, että vapaana eläneen eläimen lihan syöminen on eettisempää kuin kasvatetun lihan. Lisäksi yli 70 % vastaajista uskoo, että vapaana eläneen eläimen lihan syöminen on ympäristöystävällistä.

TNS Gallup Oy toteutti tutkimuksen Polarican toimeksiannosta keväällä 2016. Kyselyyn vastasi yhteensä 1017 suomalaista. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on noin +- 3 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja ja tutkimusgraafit: 

Anna Karri, Polarica, anna.karri@polarica.fi tai p. 0400 473 700

Liitteenä poron muurikkasuikaleesta tehdyn muurikkapannun resepti ja annoskuva, poronkäristyslihasta tehdyn poropyttipannun resepti ja annoskuva sekä tuotekuvat Polarica Poron muurikkasuikale ja Polarica Poronkäristys -tuotteista.