Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluprosessien uudistukset asettavat alan johtajat ja esimiehet uudenlaisten haasteiden eteen. Muutostilanteissa keskitytään usein vain muutoksesta selviytymiseen, vaikka juuri silloin olisi tärkeää lisätä avointa vuoropuhelua ja nostaa esiin arjen innovaatioita.
Hyvä esimies rohkaisee työntekijöitään ideoimaan ja ottamaan vastuuta työnsä kehittämisestä. Sosiaali- ja terveysalan työpaikoissa ideoita kyllä saa esittää ja niitä kuunnellaan, mutta aina johto ei tartu niihin riittävän napakasti. Moni hyvä idea saattaa siksi jäädä toteutumatta. Näin toteavat tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Loppela sekä tutkijayliopettaja Merja Sankelo Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
– Esimerkiksi hoitotyöntekijöille suunnattu laaja verkkokysely osoitti, että esimiehiltä odotetaan nykyistä enemmän tukea ja rohkaisua innovointiin. Työntekijät kokevat, ettei palautetta työstä ja esitetyistä ideoista anneta riittävästi ja ideoista palkitseminen on harvinaista, Merja Sankelo kertoo.
Innovaatiot syntyvät arjessa
Vaikka organisaatioiden johtamisessa riittää kehitettävää, tilanne voi kohentua yksinkertaisilla arjen toimenpiteillä. Liikkeelle voidaan lähteä esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus erilaisille ryhmäkeskusteluille, kirjaamalla keskusteluissa esiin nousseet ideat ja raportoimalla niistä johdolle, elleivät johdon edustajat ole olleet läsnä keskustelussa. Lisäksi tulee päättää selkeistä kehittämistoimenpiteistä ja seurata niiden toteutumista.
– Seinäjoen keskussairaalassa toteutettiin pilottikokeilu, jonka aikana vahvistettiin organi-saatiomuutoksen myötä syntyneen uuden, suurehkon osaston henkilöstön osallistumismahdollisuuksia. Tulokset olivat rohkaisevia. Noin vuoden kestäneen pilottijakson aikana niin työntekijät kuin esimiehetkin kokivat henkilöstön osallisuuden sekä tiedonkulun ja avoimuuden lisääntyneen. Useita työntekijöiden ja esimiesten yhdessä ideoimia, työtä kehittäviä muutoksia myös toteutettiin käytännössä, Kaija Loppela havainnollistaa.
Sosiaali- ja terveysalan innovaatiot ovat usein pieniä, arjen työtä helpottavia tai palvelun laatua parantavia oivalluksia. Tutkijat toivovat, että alan innovaatiotoimintaa voitaisiin tehdä näkyväksi, vahvistaa sen resursointia ja tarvittaessa tukea innovointia erityisin kehittämisrakentein. Niin ikään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatioiden sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden välistä yhteistyötä tulisi lisätä.
– Innovaatiotoiminta sosiaali- ja terveysalalla ei toteudu, ellei johto nykyistä paremmin tiedosta sen osuutta johtamisessa ja merkitystä toimintojen uudistamisessa, Merja Sankelo tiivistää.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu kehittämässä sosiaali- ja terveysalan johtajuutta
SeAMK Sosiaali- ja terveysala on osallistunut kahteen laajaan, Tekesin rahoittamaan tutkimushankkeeseen, joissa on tarkasteltu sosiaali- ja terveysalan johtajuutta. Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollon muutok-sessa (Osuva) -hankkeen tutkimuskohteena on ollut osallistuvan innovaatiotoiminnan edistäminen sosiaali- ja terveysalalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun lisäksi hanketta ovat toteuttaneet neljä muuta korkeakoulua, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä (Dinno) -hankkeessa on puolestaan selvitetty mahdollisuuksia parantaa organisaatioiden innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä sekä toiminnan asiakaslähtöisyyttä dialogisen johtamisen keinoin. Dialogisella johtamisella tarkoitetaan keskustelevaa, kuuntelevaa, yhteistoiminnallista sekä arvostukseen ja luottamukseen perustuvaa johtamista. Dinno-hankkeeseen ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun lisäksi osallistuneet Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Työterveyslaitos. Dinno-hankkeessa on ollut mukana kohdeorganisaatioita myös muualta kuin sosiaali- ja terveydenhuollosta. Sekä Osuva- että Dinno-hankkeiden tulokset julkaistaan loppuraportteina kevään 2015 aikana.
Lisätietoja:
Dialoginen johtaminen innovatiivisuuden tekijänä (Dinno) -hanke
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Loppela
SeAMK Sosiaali- ja terveysala
puh. 020 124 5080, kaija.loppela(a)seamk.fi
www.dinno.fi
Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa (Osuva) -hanke
Tutkijayliopettaja Merja Sankelo
SeAMK Sosiaali- ja terveysala
puh. 044 415 4976, merja.sankelo(a)seamk.fi
www.osuva-foorumi.fi
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa voi opiskella kuudella eri koulutusalalla ja suorittaa tutkinnon lähes 30 tutkinto-ohjelmassa. Näistä kolme on englanninkielistä. Lisäksi SeAMKilla on useita kansainvälisiä kaksoistutkinto-ohjelmia.
SeAMKissa on noin 4500 opiskelijaa ja vuosittain lähes 500 ulkomaista opiskelijaa. Korkeakoulu on vahvasti mukana sekä alueellisessa, valtakunnallisessa että kansainvälisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1