Tuija Helanderin keuhkosiirre on toiminut jo 20 vuotta. Elämän pelastanut leikkaus tehtiin pyhäinpäiväviikonloppuna 29.10.2000. Keuhkonsiirron ansiosta Helander voi elää normaalia elämää, tehdä töitä ja urheilla.
Tuija Helander on urheillut pienestä pitäen. Urheilu-ura alkoi kuusivuotiaana seuran maastojuoksuista ja jatkui piirinmestaruuksien ja Suomen mestaruuksien kautta MM-kisoihin ja olympialaisiin saakka. Päälajina Helanderilla oli 400 metrin juoksu. Los Angelesin olympialaisissa hän oli 7. ja vuonna 1987 Rooman MM-kisoissa 5.
Helanderilla todettiin ilmarinta vuonna 1986 vasemmassa ja vuonna 1988 oikeassa keuhkossa. Tavoitteena ollut olympiamitalia Söulin kisoista jäi saamatta. Helanderin viimeiset arvokisat olivat Splitin EM-kisat vuonna 1990.
Keväällä 1991 Helanderilla todettiin erittäin harvinainen keuhkokudoksen sairaus lymfangioleiomyomatoosi eli LAM. Hengityskapasiteetti heikkeni tasaisesti ja vuonna 1995 Tuija sai nenälleen happiviikset. Niitä hän käytti viisi vuotta ennen kuin keuhkonsiirto pelasti elämän.
– Hengittämisen helppous edelleen jokapäiväinen ilon aihe. Olen saanut lotossa päävoiton. Kiitos siitä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja lääketieteelle, Helander sanoo.
Helander on palannut keuhkonsiirron jälkeen urheilun pariin elinsiirron saaneiden ja aikuisurheilijoiden kisoissa. Elinsiirron saaneiden kisoissa menestystä on tullut pikamatkoilla sekä pituus- ja korkeushypyssä.
– Nykyisin olen silti enemmän kuntourheilija. Nautin lenkkeilystä metsässä ja hyötyliikunnasta, erityisesti lumitöistä ja haravoinnista.
Helanderin valmennuksessa on tällä hetkellä viisi nuorta naisurheilijaa, 400m sileän juoksijoita ja aitureita, ja yksi estejuoksija.
– Valmennus pitää huolen siitä, että minunkin tulee liikuttua monipuolisemmin, kun teen valmennettavieni kanssa pikajuoksu- ja hyppelyharjoituksia ja kuntopallon heittoja.
Suomessa tehdään vuosittain 20–30 keuhkonsiirtoa. Keuhkonsiirtojen tulokset ovat Suomessa erinomaisia. Keuhkonsiirrolla voidaan hoitaa lähes kaikkia loppuvaiheen keuhkosairauksia kuten keuhkofibroosia ja keuhkoahtaumatautia. Keuhkonsiirrolle ei ole korvaavaa hoitoa.
Elinluovutus lyhyesti
– Jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole kieltänyt sitä. Tahto pyritään selvittämään ja siitä keskustellaan omaisten kanssa.
– Myös iäkäs voi olla elinluovuttaja. Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida.
– Jopa kuusi ihmistä voi saada uuden elimen samalta luovuttajalta.
– Elinluovutuskortin voi tilata osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi ilmaiseksi.
– Sovelluskaupoista voi ladata ilmaiseksi Elinluovutuskortti-sovelluksen.
– Tahdon voi kirjata myös Omakantaan.
Lisätietoja
Tuija Helander
040 549 1074
[email protected]
Lisätietoja elinluovutuskortti
Petri Inomaa
Viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
040 5240 679
[email protected]
Elinluovutuskortti somessa
Facebook @kyllaelinluovutukselle
Instagram @elinluovutuskortti
Twitter @elinluovutus
YouTube @munuaisjamaksaliitto
Lahja elämälle -tiedotustoiminta
Elinluovutusten edistämiseen tähtäävässä tiedotustoiminnassa mukana ovat Munuais- ja maksaliitto, Hengitysliitto, Näkövammaisten liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto ja Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – SYKE ry. Mukana ovat myös SPR Veripalvelu ja Regea kudospankki ja solukeskus sekä elinsiirtolääkäreitä. Toiminnasta vastaa Munuais- ja maksaliitto. Toiminnan rahoittaa STEA Veikkauksen tuotoilla.
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1