Kuolleisuus oli muuhun väestöön verrattuna suurta ihmisillä, joilla on päihdeongelma, käy ilmi A-klinikkasäätiön tuoreesta tutkimusraportista. Kahden vuosikymmenen seurannan kuluessa 3 216 ihmistä kymmenestä tuhannesta oli kuollut, keskimäärin 50 vuoden iässä.
Nuoremmissa ikäluokissa myrkytykset ja itsemurhat olivat yleisimpiä kuolinsyitä, vanhemmissa ikäluokissa sekä alkoholiperäiset että muut sairaudet. Toisin kuin väestössä yleensä, päihdeongelmaisilla naisilla itsemurhan tehneiden osuus oli miehiä suurempi.
Vuosien 1990 ja 2009 välillä käytettyjen päihteiden kirjo laajeni Suomessa. Alkoholinkulutus kasvoi yhdeksästä kymmeneen litraan. Päihteiden käyttö muuttuukin jatkuvasti ajan myötä.
Hoito- ja rekisteritutkimus tuotti uutta tietoa päihdeongelmiin liittyvistä muutoksista. Laaja-alaisen, pitkän aikavälin tiedon avulla suuresta joukosta asiakkaita on mahdollista tehdä päätelmiä myös hoitojärjestelmästä.
Anonymisoitujen rekisteritietojen avulla on mahdollista tehdä kattavia seurantoja ja tavoittaa asiakasryhmiä, joiden tutkimiseen perinteiset tutkimusmenetelmät, kuten kyselytutkimukset, soveltuvat huonosti.
Tutkimuksen kohteina olivat vuosien 1990 ja 2009 välillä A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalassa (nyk. Päihdesairaala) sekä Helsingissä Kettutien A-poliklinikalla ja Arabianrannan päihdeklinikalla asioineet potilaat (n = 10 898). Lupaprosessin jälkeen hoitotietoihin yhdistettiin tiedot mahdollisesta kuolemasta, tulo- ja pääomaverotuksesta, sairaalapalveluiden käytöstä sekä rikollisuudesta.
Tutkimus tarkasteli kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia päihdehoidon toimintaympäristössä, asiakasryhmien välisiä eroja, päihdeongelmaisten kuolleisuutta ja kuolinsyitä sekä arvioi hoito- ja rekisteritietojen käytettävyyttä tutkimuksessa.
Tutkijoita on mahdollista haastatella A-klinikkasäätiöllä Itä-Pasilassa, Ratamestarinkatu 7 a tiistaina 12.12.2017 klo 14.30–16.30. Tilaisuudessa jaettava tuore raportti tarjoaa runsaasti visuaalista aineistoa. Tilaisuudessa on jaossa myös muita viimeaikaisia tutkimusjulkaisuja.
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan tuloksista.
Tarjoilua varten ilmoittautumista pyydetään 11.12. klo 10 mennessä va viestintäpäällikkö Kirsi Utoslahdelle, [email protected] tai p. 045 6579 019.
Lisätietoa:
vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen p. 041 5178 678, tutkija Teemu Kaskela p. 050 4300 545 tai projektikoordinaattori Jukka Koskelo p. 050 5633 863
Liitteet:
Ohjelma ja tiivistelmät
Tilaisuudessa jaossa olevat julkaisut
--
TIEDOTUSTILAISUUDEN OHJELMA JA TIIVISTELMÄT MUISTA AIHEISTA
Tilaisuuden aluksi kuullaan tuloksista tarkemmin, sekä lisäksi alustukset järjestöjen toimintaan osallistumisesta ja hyvinvoinnista, päihdekuntoutuksesta vankiloissa, päihteiden yhteydestä ihmisen toimintakykyyn sekä kuntoilijoiden antidopingtyöstä.
14.30 Kahvia ja tilaisuus tutustua tutkimusjulkaisuihin
14.40 Vanhempi tutkija, dosentti Tuuli Pitkänen esittelee julkistettavaa raporttia
15.00 Tutkimuspäällikkö, dosentti Jouni Tourunen: Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminta vahvistaa osallistujien hyvinvointia
Päihde- ja mielenterveystyö yhdistyvät joka kolmannessa paikallisessa yhdistyksessä yhtenä keskeisenä toimintamuotona. Järjestöjen toimintaan osallistutaan oman tai läheisen päihde- tai mielenterveysongelman sekä monien muiden syiden vuoksi. Kokemus yksinäisyydestä ja yhdenvertaisuuden puutteesta sekä taloudelliset vaikeudet heikentävät elämänlaatua. Järjestöjen tarjoamat palvelut vaikuttavat myönteisesti ja laaja-alaisesti osallistujien hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Vapaaehtoisuus on murroksessa ja sen merkitys erilainen erityyppisissä järjestöissä.
15.10 Tutkija, YTM, Teemu Kaskela: Päihdekuntoutus vankiloissa päihdekuntoutujien näkökulmasta
Päihdekuntoutujat hakeutuivat vankiloissa päihdeohjelmiin vahvistaakseen itsetuntoaan sekä saadakseen vertaistukea ja apua päihdeongelman käsittelyyn. Ohjelmat antoivat eväitä vapautumisen jälkeiseen aikaan, joka oli todellinen testi päihteettömyydelle. Ohjaajien rooli näyttäytyi kuntoutujille laajempana kuin vain päihdeohjelman vetäjänä: välit vartijoihin olivat kylmät, joten ohjaajien kautta hoidettiin laajasti vapautumiseen ja vankeusajan etenemiseen liittyviä asioita.
15.20 Arjen toimintakyky -hankkeen työntekijät Jaakko Ikonen, Mari Stycz ja Tuuli Pitkänen: Arjen toimintakyvyllä on merkitystä
Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista ympäristössä, jossa hän elää. Käytännön hoitotyössä on ollut puutetta työmenetelmistä, joten psykososiaalisen toimintakyvyn kartoittaminen ja seuranta on jäänyt vähäiseksi. Uuden eurooppalaisessa yhteistyössä kehitetyn PARADISE24-kyselyn avulla voidaan kartoittaa psykososiaalisia vaikeuksia. PARADISE24-kyselyä on käytetty tutkimuksissa, hoidossa ja järjestöjen toiminnoissa. Uusimpien tutkimustulosten mukaan päihteiden oheiskäyttö on yhteydessä suurempiin psykososiaalisiin vaikeuksiin opioidien korvaushoitopotilailla.
A-klinikkasäätiöllä käynnistyneessä Arjen toimintakyky -hankkeessa kehitetään menetelmiä järjestötoimintaan osallistuvien ihmisten toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten seurantaan ja tuotetaan aiheesta tutkimustietoa.
15.30 Liikuntafysiologi Jukka Koskelo: Dopinglinkki herättää kansainvälistä kiinnostusta
Dopinglinkki kansainvälistyy. Kuntoilijoiden antidopingtyöhön keskittyvä Dopinglinkki johtaa vuoden 2018 alusta Erasmus+ Sport -projektia, jossa Dopinglinkin tuottamat verkkokoulutukset pilotoidaan neljässä eri maassa. Projektin vetovastuun saaminen Suomeen on osoitus kuntoilun antidopingtyön laadusta. Suomesta Dopinglinkin lisäksi projektiin osallistuu Folkhälsan. Kansainväliset kumppanimaat ovat Iso-Britannia, Kreikka, Alankomaat sekä Liettua.
15.40 Mahdollisuus keskusteluun ja haastatteluihin tutkijoiden ja hanketyöntekijöiden kanssa
16.30 Tilaisuus päättyy
--
Tilaisuudessa on jaossa seuraavia julkaisuja:
Raportteja:
Pitkänen, T, Kaskela T & Tourunen J (2017). Päihdehoidon asiakaskunta ja päihdeongelmaan liittyvä ennenaikaisen kuoleman riski: hoito- ja rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus. A-klinikkasäätiön raporttisarja 66. Ilmestyy 13.12.2017.
Pitkänen T, Elovainio M, Jokelainen, S & Tourunen J (2017). Ihmisten äänellä: Järjestöjen tavoittamien kansalaisten hyvinvoinnin vajeet ja palvelun tarpeet. A-klinikkasäätiön raporttisarja 65.
Tieteellisiä artikkeleita suomeksi:
Heinonen, M & Pitkänen, T. (2017). Korvaushoitopotilaiden oheispäihteiden käyttö ja toimintakyky. Tietopuu Tutkimussarja 3/2017: 1-16.
Kaskela, T, Pitkänen, T, Solin P., Tamminen N, Valkonen J & Kaikkonen R. (2017). Psyykkinen kuormittuneisuus ja elämänlaatu 60–85-vuotiailla. Tietopuu Tutkimussarja 2/2017: 1-1
Jurvansuu S. & Rissanen P. (2017). Päihde- ja mielenterveysyhdistysten vapaaehtoistoiminta kolmannen sektorin hybridisaatio-kehityksen näkökulmasta. Tietopuu: Tutkimussarja 1/2017: 1-14.
Kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita:
Levola, J, Pitkänen, T, Kampman, O & Aalto, M. (2017). The association of alcohol use and quality of life in depressed and non-depressed individuals: a cross-sectional general population study. Quality of Life Research. Online, pages 1-10.
Kaskela, T. & Tourunen, J. (2017). Facing drug problems and advancing sentence plan: Prisoners’ perspectives on drug treatment programmes in Finland. International Journal of Comparative and Applied Criminal Justice. 2017, s. 1-20, e-julkaisu, ennen printtiä.
Nurmi, J., Kaskela, T., Perälä, J-P. & Oksanen, A. (2017). Seller’s reputation and capacity on the illicit drug markets: 11-month study on the Finnish version of the Silk Road. Drug and Alcohol Dependence. 178, s. 201-207.
Kaskela, T. & Pitkänen, T. (2016). The Effects of Gender and Previous Prison Sentence on the Risk of Committing Crime Among a Substance-Abusing Population. Crime & Delinquency. Advance online publication.
Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia
Jurvansuu, S. & Rissanen P. (2017). Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen: sektorirajat ylittävä toiminta päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2/2017: s. 1-11.
Pitkänen T, Jokelainen S, Sironen J & Glad T. (2017). Matalan kynnyksen kohtaamispaikat edistävät hyvinvointia. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2017:1-11.
A-klinikkasäätiö ehkäisee ja vähentää päihdehaittoja sekä muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
A-klinikka Oy on A-klinikkasäätiön kokonaan omistama yhtiö, joka tarjoaa laajan valikoiman ajanmukaisia palveluja. A-klinikka tukee yhteistyökumppaneita päihde- ja riippuvuustyön erityisosaamisella. Palvelut räätälöidään asiakkaan ja tilaajan tarpeisiin.
SHQS-sertifioitu laatujärjestelmä kattaa kaikki A-klinikkasäätiön ja A-klinikan palvelut. Hoidon ja kuntoutuksen perustana on kattava vaikutusten arvioinnin mittaristo. Palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys ovat korkeita.
A-klinikka Oy toimii säätiön arvopohjalta ja sen toiminnan tuotot palautuvat A-klinikkasäätiön tarkoituksen mukaisesti suomalaisen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1