Sisäilmaan liitetyn oireilun hoitoon ja oireilevien tukeen toivotaan terveydenhuollossa lisää keinoja. Kuntoutusta on heikosti tarjolla, eikä Kelan tukemaan kuntoutukseen pääse ilman sairausdiagnoosia, toteavat keuhkoterveysjärjestö Filhan haastattelemat terveyskeskusten johtajat ja erikoissairaanhoidon keuhkoylilääkärit.
Kyseessä ovat syksyllä 2020 tehdyn sisäympäristössä oireilevien hoito- ja palvelupolkuselvityksen jatkohaastattelut. Haastateltuja on seitsemän.
Erityisen ongelmallisina koetaan tilanteet, joissa kliinisissä tutkimuksissa ei löydetä poikkeavaa tai oireilu jatkuu tietyssä rakennuksessa korjaustoimenpiteiden jälkeenkin. Potilaan oireilu on näissä tilanteissa usein vaikeaa ja rajoittaa hänen toimintakykyään.
Vaikeasti oireilevien potilaiden hoito- ja tukikeinoja on hajanaisesti tiedossa, ja heidän tilanteensa helpottaminen koetaan vaikeaksi. Toivotaan selkeitä, määriteltyjä toimintatapoja haastaviin tilanteisiin, joita terveydenhuollossa kohdataan kohtalaisen harvoin. Tilannekuva on tällä hetkellä epätyydyttävä: oireilun taustalta ei aina löydy sairautta tai diagnoosia, eikä siten spesifistä hoitoa, tukea tai kuntoutusta.
Lisää resursseja kaivataan, jotta voitaisiin turvata sisäilmaoireilijoiden hoidon ja hoitokontaktien jatkuvuus sekä tutkimuskierteestä eroon pääsy. Erityisesti lisäresursseja tarvitaan jatkohoidon ja kuntoutuksen järjestämiselle perusterveydenhuoltoon. Kolmannen sektorin roolissa nähdään potentiaalia esimerkiksi ennaltaehkäisyssä, tiedottamisessa ja terveydenhuollon palveluiden jatkeena, kuten kuntoutuksen tukena.
Moniammatillista osaamista halutaan hyödyntää oireilevien kuntoutuksessa nykyistä paremmin. Kuntoutusmallien kehittämistä, selkeyttämistä ja vaikuttavuuden osoittamista toivotaan.
– Oireilevien hoidon ja kuntoutuksen parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Sote-uudistuksen vuoksi nyt on oikea hetki toimia. Myös digikuntoutus tarjoaa uusia mahdollisuuksia, sanoo Filha ry:n pääsihteeri, professori Tuula Vasankari.
Viestintä ja kohtaaminen korostuvat
Lääketieteellinen hoito, oireilun selvittely ja potilaan eteenpäin ohjaus toimivat haastateltujen mielestä hyvin. Empaattista suhtautumista sekä potilaan tilanteen ja oireiden validointia pidettiin tärkeänä lähtökohtana hyvän lääketieteellisen käytännön lisäksi.
Terveydenhuollon ammattilaisille ehdotetaan lisää koulutusta toiminnallisen ja vaikean oireilun syytekijöistä ja hoito- ja tukikeinoista sekä viestinnästä. Lisäksi tarvitaan henkisen tuen, potilaan ohjauksen ja psykoedukaation kehittämistä.
Kouluterveydenhuollon kokemusten pohjalta korostettiin, että kaikkien hoito- ja tukitoimenpiteiden tulisi tapahtua suunnitelmallisesti ja hallitusti, eikä ketään tulisi jättää oireidensa kanssa yksin. Lisäksi hoito- ja tukitoimet tulisi suunnata yksilöllisesti oireilun mukaan.
Haastateltavien arvion mukaan sisäilmaoireiluun liittyvät potilaskäynnit ovat kokonaispotilasmäärään verrattuna melko harvinaisia ja toisaalta saattavat ilmetä aikakausittain aaltoillen. Tämä lisää tarvetta hyville ja selkeille toimintamalleille sekä koulutukselle.
Selvitys on toteutettu osana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaa (2018–2028).
Lisätiedot:
Tuula Vasankari, pääsihteeri, LT, professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri, puh. 050 545 0589, [email protected]
Hanna Renkola, TtM, projektivastaava, puh. 044 548 7333, [email protected]
Tuuli Heinikari, LL, asiantuntijaylilääkäri, erikoislääkäri, keuhkosairaudet ja allergologia, [email protected]
Filha (Finnish Lung Health Association) edistää kansanterveyttä Suomessa torjumalla keuhkosairauksia ja tuberkuloosia sekä edistämällä väestön keuhkoterveyttä.
Toimimme alan asiantuntijoiden ja yhdistyksen tarkoitusta tukevien henkilöiden yhteistyöelimenä. Teemme yhteistyötä alalla toimivien järjestöjen ja viranomaisten kanssa ja osallistumme aktiivisesti alan kansainväliseen toimintaan.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1