Syöpäjärjestöille tulleiden syöpää sairastavien ihmisten taloudellisen tuen hakemusten määrä on lähes kymmenkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Tuoreesta kyselystä käy ilmi, että syöpäpotilaiden toimeentuloon liittyvät vaikeudet ovat sosiaalityöntekijöiden mukaan viime vuosina lisääntyneet. Myös lapsiperheiden tuen tarve on kyselyn mukaan kasvanut.
Syöpäjärjestöjen vastaanottamien, syöpään sairastuneiden taloudellisen tuen hakemusten määrä on lähes kymmenkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2020 vastaanotettiin 1731 hakemusta, kun vuonna 2010 hakemuksia tuli 187.
Sairastuneet ja perheet, joissa lapsi on sairastunut syöpään, voivat hakea syöpähoidossa ollessaan avustusta sairaaloiden syöpäosastojen sosiaalityöntekijöiden kautta.
Syöpäsäätiö tukee lahjoitusten avulla avustuksin syöpäsairauden vuoksi vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneita. Syöpäsäätiö on osa Syöpäjärjestöjä.
Kyselyssä 61 % vastaajista kertoi syöpää sairastavien toimeentulovaikeuksien lisääntyneen
Syöpäsäätiön sosiaalityöntekijöille tekemän kyselyn mukaan syöpäpotilaiden taloudelliseen tilanteeseen, toimeentuloon liittyvät ongelmat ovat vastaajien mukaan viimeisten viiden vuoden aikana lisääntyneet. Näin vastasi 61 % kyselyyn vastanneista. Vaikka Suomessa onkin hyvä sosiaaliturva, syöpään sairastuminen aiheuttaa ison ylimääräisen kuluerän.
Kyselyn mukaan koronapandemian aikana syöpäpotilaiden taloudellinen kuormitus on kasvanut. Sairaus tuo mukanaan tutkimuksiin ja hoitoon liittyviä kuluja, kun samanaikaisesti työssä käyvillä tulot putoavat sairausloman myötä. Syöpäpotilailla sairausloma on yleensä pitkä. Eläkeläisillä ja muilla työelämän ulkopuolella olevilla tulot ovat alun perinkin pienet.
- Jos me terveetkin ihmiset ajattelemme, että korona-aika on ollut rankka perheille – kuinka rankkaa se onkaan ollut niille, joiden taloudellinen tilanne romahtaa ja sen lisäksi perheessä on vielä syöpä, Syöpäjärjestöjen valtakunnallisen neuvontapalvelun päällikkö Taina Häkkinen pohtii.
Syöpäsäätiö toteutti kyselyn sosiaalityöntekijöille kesällä ja siihen vastasi eri puolilta Suomea 23 sosiaalityöntekijää, jotka työssään kohtaavat syöpää sairastavia ja antavat heille neuvontaa toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä.
Syövän vaikutukset perheiden toimeentuloon mittavat
Monille perheille syövän taloudelliset vaikutukset tulevat yllätyksenä. Avustushakemuksissa nousevat eniten esille terveydenhuollon asiakasmaksut sekä lääke- ja matkakulut. Myös lapsiperheiden avun tarve on kyselyn mukaan viime vuosina lisääntynyt.
- Moni luulee, että sairauspäiväraha riittää toimeentuloon, mutta eihän se ole sama kuin palkka. Lisäksi terveydenhuollon maksukaton kerryttäminen lisää haasteita. Jos potilas sairastuu esimerkiksi lokakuussa, ei hänelle ehdi välttämättä kertyä kustannuksia vuodenvaihteeseen mennessä maksukattoon vaadittavaa summaa, eikä potilas näin ollen saa vapaakorttia. Koska maksukatto on sidottu kalenterivuoteen, joutuu potilas tammikuussa maksamaan kulut edelleen itse. Jos vähäisistä tuloista tai pienestä eläkkeestä muutenkin kituuttaa, näistä summista tulee helposti taloudellisia ongelmia. Maksukatto ei saisi määräytyä kalenterivuoden mukaan, vaan kustannusten tulisi alkaa kertyä siitä, kun potilas on sairastunut, Häkkinen sanoo.
Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Maksukatto on nyt 683 euroa vuodessa. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 579,78 euroa vuonna 2021. Vuosittaisissa matkakustannuksissa on 300 euron omavastuu.
Syöpään sairastuminen aiheuttaa perheille ylimääräisen kuluerän ja voi kaataa talouden. Monella rahat eivät riitä asumiskuluihin ja terveydenhuoltomenojen maksamiseen.
- Vaikka perheiden arki normaalisti sujuisi palkasta palkkaan, monilla ei ole yhtään ylimääräistä säästössä yllättävien tilanteiden varalta. Perheillä on voinut olla taloudellisesti tiukkaa jo ennen sairastumista, ja syöpään sairastuminen romahduttaa tilanteen. Monet eläkeläiset saattavat joutua käyttämään sairastuttuaan säästönsä kokonaan selviytyäkseen. Joillain ei ole ketään, joka voisi auttaa tai lainata rahaa, Häkkinen kuvailee.
Avustushakemuksia taloudelliseen ahdinkoon tulee paitsi keski-ikäisiltä ja eläkeläisiltä myös nuorilta lapsiperheiltä, joita syöpä on koskettanut.
- On nuoria perheitä, joilla on pienet lapset sekä asuntolainat ja opintolainat maksettavana, ja vanhemmat saattavat olla vielä vanhempainvapaalla. Puhumattakaan jos koronapandemia on vienyt työt - silloinhan se on aivan mahdoton tilanne, sanoo Taina Häkkinen.
Ei varaa bussiin, lääkkeisiin tai ruokaan
Kyselyyn vastanneiden mukaan useimmiten avustusta haetaan sairaala- tai hoitomaksuihin, lääkkeisiin sekä matkakuluihin sairaalaan tai muualle hoitoon.
- Joskus ihmisillä on niin vaikea tilanne, että bussirahaa, lääkerahaa ja ruokarahaa ei ole. Jotkut eivät ole hakeneet lääkkeitä ollenkaan rahan puutteen vuoksi. Ihmisellä voi olla pankkitilillä vain muutama euro, eikä hän pääse sädehoitoon, koska ei ole varaa matkakuluihin, Häkkinen kertoo.
Syöpäjärjestöille tulee joka viikko noin 50 avustushakemusta eri puolilta Suomea.
- Alun alkaen avustukset oli tarkoitettu potilaiden kuntoutukseen ja virkistäytymiseen, mutta nyt ne menevät pääsääntöisesti toimeentulon tukemiseen, Häkkinen sanoo.
Syöpä aiheuttaa usein vyyhdin erilaisia ongelmia, jotka kietoutuvat yhteen vaikeuttaen perheiden elämää monin tavoin. Sosiaalityöntekijöille tehdyn kyselyn mukaan avustushakemuksissa esille nousseita ongelmia syöpää sairastavilla henkilöillä ja heidän perheillään ovat:
Lisätietoa:
Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluiden päällikkö Taina Häkkinen, puh. 050 411 5603, [email protected]
Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen, dosentti, LT, puh. 040 0818 910, [email protected]
Taustatietoa toimituksille
Vähävaraisuus lukuina:
Myös tämän Ylen tuoreen uutisen mukaan Suomessa niin sanotut katastrofaaliset terveysmenot ovat yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa terveysmenot ovat hyvin korkeat suhteessa kotitalouden maksukykyyn. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Turun yliopiston tutkijoiden laatimasta Maailman terveysjärjestön WHO:n maaraportista. Katastrofaaliset terveysmenot kasautuvat ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille | Yle Uutiset | yle.fi
Liitteet:
Kuva 1. Syöpäsäätiön saamat taloudellisen tuen hakemukset kpl/jaetut apurahat €, Hakemukset ja avustukset -taulukko.
Kuva 2. Avustukset-graafi
Kuva 3. Vähävaraisuus lukuina -infograafi
Kuva 4. Syöpäjärjestöjen valtakunnallisen neuvontapalvelun päällikkö Taina Häkkinen. (valokuva: Jouko Keski-Säntti)
Hakemukset ja avustukset_taulukko.jpg
Koko: 0,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1080x1080Hakemukset ja avustukset_taulukko.jpg
Koko: 0,32 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1080x1080Taina Häkkinen_kuvaaja Jouko Keski-Säntti.jpg
Koko: 0,09 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 998x664Taina Häkkinen_kuvaaja Jouko Keski-Säntti.jpg
Koko: 0,09 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 998x664Syöpäsäätiö
Syöpäsäätiö on toiminut jo yli 70 vuotta syövän voittamiseksi.
Lahjoitusvaroin toimiva Syöpäsäätiö on merkittävin syöpätutkimuksen yksityinen rahoittaja Suomessa. Sen tavoitteena on syövän voittaminen. Säätiön saamat lahjoitukset välitetään syöpätutkijoille vuosittaisten apurahojen muodossa. Syöpäsäätiön aloittaessa toimintansa 70 vuotta sitten 1/3 syöpään sairastuneista selvisi, nykyään 2/3 selviää. Syöpäsäätiön tunnetuin kampanja, Roosa nauha -keräys, järjestetään syöpätutkimuksen hyväksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1