Suomessa sydäninfarktin saanut potilas saa hyvää akuuttihoitoa. Pallolaajennukseen pääsee nopeasti, ja suuri osa potilaista jää henkiin. Sen sijaan potilaan jatkohoidossa on paljon parannettavaa.
Ruotsissa sydänpotilaiden jatkohoito ja kuntoutus toimivat paremmin kuin Suomessa. Euro Heart Index -tilasto vertailee sydänpotilaan hoitoa ja kuntoutusta eri EU-maissa. Ruotsi on vertailussa ensimmäisellä sijalla, Suomi puolivälin tienoilla sijalla 14. (1) Suomi pärjää sydänpotilaan erikoissairaanhoidon osalta eurooppalaisin hyvin, mutta kuntouksessa ollaan kaukana kärjestä.
Ruotsin hyvät tulokset selittyvät osittain vahvalla panostuksella uuden sydäninfarktin ehkäisemiseen. Kaikille sydäninfarktipotilaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kuntoutukseen, jonka tavoitteena on vähentää uuden sydänkohtauksen riskiä lääkityksellä, liikunnan ohjauksella, käytösmuutoksilla ja potilaiden koulutuksella. Sydänkuntoutuksen hoidon laatua on seurattu Ruotsissa SWEDEHEART-rekisterin avulla vuodesta 2005. (2)
- Meillä on lähes 80 moniammatillista sydänkuntoutusyksikköä Ruotsissa. Kuntoutustiimeihin kuuluu vähintään sydänhoitaja, kardiologi ja fysioterapeutti, usein myös ravitsemusterapeutti ja psykologi. Osallistumisprosentti on korkea: yli 75 prosenttia alle 80-vuotiaista sydäninfarktipotilaista osallistuu kuntoutukseen. Kuntoutusohjelma kestää useasta kuukaudesta vuoteen ja potilaita tuetaan monesta näkökulmasta, kertoo sydänkuntoutusyksikön lääketieteellinen johtaja Margrét Leósdóttir Skånen yliopistollisesta sairaalasta.
Tuore SWEDEHEART-rekisterin tietoihin perustuva tutkimus osoitti, että sydäninfarktipotilailla, jotka osallistuivat kuntoutusohjelman potilaskoulutusosaan, sydän- ja verisuoniperäisen kuoleman riski oli kaksi vuotta kohtauksen jälkeen 50 prosenttia pienempi kuin niillä, jotka eivät osallistuneet kuntoutukseen. (3) Viiden vuoden kohdalla kuntoutukseen osallistuneilla sydän- ja verisuoniperäisen kuoleman riski oli 43 prosenttia pienempi.
SWEDEHEART-laaturekisterin vuosittaisissa raporteissa sairaalat laitetaan paremmuusjärjestykseen sekä sydänpotilaiden akuuttihoidon että kuntoutuksen perusteella.
- Niin henkilökunta, johto kuin potilaatkin pääsevät tietoon käsiksi ja voivat vertailla hoidon laatua sairaaloittain valtakunnallisesti. Laaturekisteri motivoi sairaaloita panostamaan kuntoutukseen ja sen kehittämiseen. Rekisteriä päivitetään jatkuvasti ja julkaistaan verkkosivuilla, SWEDEHEARTin kuntoutuspuolen puheenjohtajana toimiva Leósdóttir sanoo.
Mitä Suomessa pitäisi tehdä toisin?
Suomessa uuden sydäninfarktin ehkäisyssä on monia haasteita. Ensimmäinen tulee eteen, kun pallolaajennuksella hoidettu potilas pääsee kotiin. Potilas tuntee olonsa terveeksi eikä välttämättä edes tiedä, että hänen tulee itse varata aika seurantaan terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. Neljännes potilaista ei sairaalasta päästyään hae heille määrättyjä lääkkeitä.
Pallolaajennus ei kuitenkaan poista sitä aiheuttanutta sepelvaltimotautia. Sepelvaltimotauti on krooninen sairaus, joka voi aiheuttaa jo lyhyen ajan sisällä uuden sydäninfarktin, ellei potilas muuta elintapojaan ja ota lääkkeitään. Tässä tarvitaan ammattilaisten tukea.
- Meillä Suomessa sydänpotilaan hoitoketju on rikki. Hoitosuositusten mukaan kaikki sydäninfarktin saaneet tulisi ohjata kuntoutukseen, mutta näin ei tapahdu. Joillain alueilla kuntoutukseen ohjautuu arviolta joka viides potilas, joillain vain joka kymmenes, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.
Jatkohoidon onnistuminen riippuu rakenteista. Terveydenhuollon ammattilaiset tekevät parhaansa, mutta liian usein potilas putoaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliseen kuiluun. Yksi keino parantaa tilannetta on ottaa sydänhoitajat vahvemmin mukaan. Ruotsin mallissa hoitaja on pääroolissa potilaan kuntoutuksessa ja sen koordinoinnissa.
- Toimivan sydänkuntoutuksen järjestäminen on todella tärkeää. Sydänhoitajilla on kuntoutuksen toteuttamisessa keskeinen rooli, mutta oleellista on myös se, että lääkärit määräisivät systemaattisesti potilaat kuntoutukseen, Hekkala jatkaa.
Lähteet:
1. Euro Heart Index 2016, Secondary Prevention Index 2017, Health Consumer Powerhouse Ltd.
2. Bäck M, Hagström E, Hedelin R and Leosdottir M on behalf of the SEPHIA working group. SEPHIA – Secondary prevention following coronary intensive care. SWEDEHEART Annual report 2018. www.swedeheart.se
3. Wallert J ym. The secondary preventive heart school intervention and long-term outcome after myocardial infarction. An abstract, ESC 2018.
Lisätietoja:
Saija Silvola
Lääketieteellinen johtaja, Amgen
p. 050 564 7954
[email protected]
Amgen on globaali bioteknologiaan erikoistunut lääkeyritys ja terveydenhuollon ratkaisuja kehittävä palveluyritys. Amgen tutkii, kehittää, valmistaa ja markkinoi innovatiivisia lääkkeitä sekä kehittää uudenlaisia palveluita ja yhteistyömalleja terveydenhuoltoon. Yritys tekee Suomessa tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten ja hoitoyksiköiden kanssa. Vuonna 1980 perustetun yrityksen pääkonttori sijaitsee Kaliforniassa ja sillä on tytäryhtiöitä maailmanlaajuisesti. Suomessa Amgen on toiminut vuodesta 1996. Lisätietoa osoitteessa www.amgen.fi
--
FIN-P-145-0619-075652/06-2019
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1