Suun terveydenhuoltoon ei välttämättä tule valinnanvaraa

Suun terveydenhuollon suoran valinnan piiriin esitetty palveluvalikoima on korvausmalliin ja käytettävissä olevaan rahaan nähden mahdoton, sanovat Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas ja Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Lakiesityksen mukaan vähintään puolet perustason suun terveydenhuollon korvauksesta palvelujen tuottajalle maksettaisiin asiakasmäärään eli kapitaatioon perustuen, loput erilaisin suoritekorvauksin. Maakunta voisi päättää kapitaatiokorvauksen olevan jopa 100 prosenttia.

Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakankaan mukaan tuottajien ei välttämättä kannata esitetyin ehdoin tulla valinnanvapausjärjestelmään mukaan. Samaa mieltä on Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

− Suun terveydenhuolto painottuu kalliita resursseja vaativiin toimenpiteisiin, jotka vaihtelevat sisällöltään asiakaskunnan kesken huomattavasti. Jos kapitaation osuus korvauksesta on suuri, pienen tuottajan ei ole mahdollista ottaa sitä riskiä, että sen palveluiden piiriin hakeutuu keskimääräistä enemmän hoitoa tarvitsevia asiakkaita.

Liitot esittävät ratkaisuksi kapitaatio-osuuden rajaamista vain tarkastuksiin ja yksilöllisen hoitosuunnitelman tekoon. Hoitosuunnitelman ja Käypä hoito -suositusten mukaiset toimenpiteet korvattaisiin palveluntuottajille suoritekohtaisesti.

− Esittämällämme mallilla säännöllisissä tarkastuksissa saataisiin suunterveyden ongelmat ajoissa kiinni ja toimenpiteistä saisi kustakin oikeansuuruisen korvauksen. Laadusta ei tarvitsisi tinkiä, Rajakangas sanoo.

Yksityisen rahan säilyttävä mukana

Nykyisin julkisin varoin korvataan vain noin puolet aikuisväestön suun terveydenhuollon kustannuksista. Puolet käynneistä tehdään yksityisellä, jossa ihmiset maksavat käyntinsä itse pienen Kela-korvauksen tukemana.

− Rahat eivät riitä, ellei mukana ole yksityisen rahan elementtiä jatkossakin. Tuottajalla on oltava hinnoitteluvapaus ja asiakkaalla mahdollisuus ostaa haluamansa palvelu. Jos esimerkiksi kaikille korvataan julkisin varoin vähintään muovipaikka, mutta kansalaisilla on mahdollisuus käyttää lisäksi omaa rahaa ja hankkia kestävämpi posliinipaikka, entistä useammalla on suussaan jatkossa posliinipaikka. Jos taas julkisin varoin turvataan vain muovipaikka ja posliinipaikan saa vain maksamalla sen kokonaan itse, jakautuminen niin varallisuuden kuin terveydentilankin osalta on yhä vain jyrkempää, Partanen kuvaa.

Myöskään julkinen toimija ei pysty tuottamaan palvelua nykyistä reilusti pienemmällä rahamäärällä. Tämä ei voi olla näkymättä palvelujen saatavuuden ja laadun heikkenemisenä.

− Kannatamme valinnanvapausesitystä kokonaisuutena, mutta sen sisällä on joitakin tämäntyyppisiä vakavia puutteita, joihin pitää tarttua ennen kuin nuija kopahtaa eduskunnassa viimeisen kerran, Rajakangas ja Partanen sanovat.

Valinnanvapaus suun terveydenhuollossa kuten muissakin sote-palveluissa on Hyvinvointialan liiton ja Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä tärkeää. Valinnanvapauden myötä palveluja tarvitseva ihminen siirtyy ohjaksiin. Tuottajien välisen kilpailun vaikutuksesta niiden toiminta tehostuu ja kustannusten kasvun taittamiseen liittyvä tavoite on saavutettavissa. Vapaudesta valita ei ole kuitenkaan ihmisille mitään hyötyä, ellei ole mistä valita. Suun terveydenhuollon osalta on valitettavasti käymässä näin. 

Lisätietoja:

Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 0400 37 4164

Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry, p. 040 518 5799