Elinsiirtoon soveltuvista elimistä on jatkuva pula. Sydämiä ja keuhkoja siirretään Suomessa muita pohjoismaita vähemmän asukaslukuun suhteutettuna. Elinsiirto pelastaa saajansa hengen ja palauttaa toimintakyvyn. Yksi elinluovuttaja voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen.
Suomessa on tehty tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä 369 elinsiirtoa. Samaan aikaan uutta elintä odotti 553 ihmistä. Tänä vuonna uuden sydämen on saanut 20 ja uudet keuhkot 19 ihmistä. Parhaimmillaan Suomessa on tehty 47 sydänsiirtoa vuodessa (2018) ja keuhkosiirtoja 27 (2019). Marraskuun lopussa pääsyä sydänsiirtoon odotti 48 ja keuhkosiirtoon 40 ihmistä.
Suomessa sydämiä ja keuhkoja siirretään muita pohjoismaita vähemmän asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 2020 sydänsiirtoja tehtiin Skandiatransplantin mukaan Pohjoismaissa eniten Norjassa, 5,57 / miljoonaa asukasta, kun Suomessa vastaava luku oli 3,98. Norjassa tehtiin myös eniten keuhkosiirtoja, 5,20 / miljoonaa asukasta, mutta Suomessa vain 3,79 / miljoonaa asukasta.
Siirtoon sopivista sydämistä ja keuhkoista on jatkuva pula. Sydän- ja keuhkosiirtoa käytetään vakavan sairauden hoitoon silloin, kun muita hoitoja ei enää ole. Niiden taustalla on sairastuneen jatkuvasti heikkenevä tila esimerkiksi etenevän sydän- tai keuhkosairauden takia.
– Sydän- ja keuhkosiirron jälkeen ihmisen kunto paranee yleensä nopeasti. Hän voi palata työhön ja normaaliin arkeen. Loppuelämään kuuluvat kuitenkin hyljinnänestolääkkeet ja varovaisuus hauraamman immunologian takia, sanoo Sydän- ja keuhkosiirrokkaat Syke ry:n toiminnanjohtaja Johanna Reiman.
Esko Sohlo sai uudet keuhkot yhdeksän vuotta sitten.
– Arkeni on nyt hyvin liikunnallista ja motivaatio itsehoitoon on kova. Olen todella tyytyväinen saatuani elämälleni jatkoaikaa, Syke ry:n puheenjohtaja Sohlo sanoo.
Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – Syke ry toimii sydän- ja keuhkosiirron saaneiden etujärjestönä. Vertaistuki on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa.
– Sykeläiset toimivat innokkaasti vapaaehtoistyössä tukien siirtoa odottavia, Sohlo kertoo.
Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Oman elinluovutustahdon ilmaiseminen on silti tärkeää. Mahdollisen luovuttajan tahto pyritään aina selvittämään, ja useimmiten sitä kysytään läheisiltä. Tiedossa oleva tahto kertoo sen selvästi omaisillekin ja nopeuttaa elinsiirtoa tarvitsevien hengen pelastamista.
Elinluovutustahdon ilmaiseminen on yksinkertaista ja nopeaa. Tahdon voi ilmaista allekirjoittamalla elinluovutuskortin, lataamalla elinluovutuskortti-appin, kirjaamalla tahdon Omakantaan tai vain kertomalla sen läheisilleen.
Elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi.
Lisätietoja:
Esko Sohlo
puheenjohtaja, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat Syke ry
045 278 4055
[email protected]
Johanna Reiman
toiminnanjohtaja, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat Syke ry
050 328 1000
[email protected]
Anna-Maria Koivusalo
valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori
dosentti, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
040 587 0050
[email protected]
Elinluovutusten edistämiseen tähtäävässä tiedotustoiminnassa mukana ovat Munuais- ja maksaliitto, Hengitysliitto, Näkövammaisten liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto ja Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – SYKE ry. Mukana ovat myös SPR Veripalvelu ja Regea kudospankki ja solukeskus sekä elinsiirtolääkäreitä. Toiminnasta vastaa Munuais- ja maksaliitto.
Lisätietoja:
Petri Inomaa
Viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
040 5240 679
[email protected]
Elinluovutuskortti somessa
Facebook @kyllaelinluovutukselle
Instagram @elinluovutuskortti
Twitter @elinluovutus
YouTube @kyllä elinluovutukselle
Munuais- ja maksaliitto
Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, edistää elinluovutuksia sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. www.muma.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1