Osana kansallista SOTE-uudistusta Suomeen luodaan älykäs digipohjainen SOTE-IT -järjestelmä. Jyväskylän yliopiston tutkijat yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa ovat Tekes-hankkeessa selvittäneet Suomen terveysdataympäristön ja kehittävät edelleen mallia, kuinka kansallista terveysdataa voidaan hyödyntää tehokkaasti.
”Suomessa yksilöstä kerätään tietoja lukuisiin kansallisiin ja paikallisiin järjestelmiin. Hajallaan olevaa tietoa ja siitä systematisoitua dataa hyödynnetään tällä hetkellä vain alkuperäiseen käyttötarkoitukseen eli yksilön akuutin terveysongelman ratkaisemiseen. Eri järjestelmiin tallennettu data on arvokasta ja sen nykyistä laajempi hyödyntäminen palvelisi yksilöä, terveydenhuoltoa, hoiva-alaa, tutkimusta ja alan liiketoimintaa”, toteaa Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan dekaani, professori Pekka Neittaanmäki.
Dekaani Neittaanmäki jatkaa, että ”yhteisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien sekä SOTE-toiminnanohjausjärjestelmän ytimet muodostaisivat kunkin maakunnan SOTE-tietovarantojen ja SOTE-ICT -integraatioratkaisun keskeisen toiminnallisen kokonaisuuden. Ratkaisulle on perusteltua asettaa tavoitteeksi, että se pystyy tulevaisuudessa käsittelemään ja siirtämään potilastietodataa, genomidataa ja biopankeista saatavaa tietoa ja siinä voidaan hyödyntää muita massadatan (Big data) ratkaisuja ja tekoälyratkaisuja (ns. kognitiiviset järjestelmät).”
”Tulevaisuuden tehokas SOTE-tietovarantojen käyttö rakentuu kognitiiviseen analyysimalliin, jossa eri tietolähteistä kootaan tietoa, analysoidaan yhdistettyä tietoa tekoälypohjaisilla menetelmillä (syväoppivilla neuroverkoilla) ja tehdään asiayhteyteen liittyvät johtopäätökset/ennusteet/suositukset”, kuvailee dekaani Pekka Neittaanmäki.
”Näin laajat tietovarannot voitaisiin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja tuottaa entistä laadukkaampia sosiaalipalveluja ja terveydenhuoltoa sekä hyvinvointipalveluja. Kansainvälisesti ainutlaatuiset tietovarannot tulisi valjastaa laajempaan hyötykäyttöön ja lähemmäksi yksilöä, jonka tulee omistaa omat tietonsa ja hallita niitä”, Neittaanmäki jatkaa.
Eri lähteistä peräisin olevaa tietoa tulisi tarjota sujuvasti yhden luukun -periaatteella eri käyttäjille. Yksilön ja eri toimijoiden tiedonvaihtoa tulisi edistää ja pääsyä systematisoituun dataan tehostaa, kun osapuolilla on siihen tarve ja oikeus. Näin vältettäisiin myös päällekkäisen tiedon kokoaminen moneen paikkaan. SOTE-alan datan kokoamisessa ja käsittelyssä Kelan IT-yksikkö edustaa kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista ja kyvykkyyttä.
”Yhteiskunnan tuottamien tietojen nykyistä sujuvampi käyttö parantaa hoidon ja hoivan vaikuttavuutta, lisää palvelutuotannon ja tutkimuksen tehokkuutta ja parantaa elinkeinoelämän uudistumiskykyä. Nopein ja kustannustehokkain tapa rakentaa huipputason SOTE ICT-arkkitehtuuri on suosia keskitettyjä tietojärjestelmiä ja tietovarantoja sekä hyödyntää niiden luonnissa olemassa olevien organisaatioiden kyvykkyyksiä. Tässä suhteessa Kelalla ja sen erityisosaajilla on aivan keskeinen asema”, dekaani Pekka Neittaanmäki kuvailee.
Lisätietoja:
Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta
Dekaani Pekka Neittaanmäki
puh. 040 550 7005
[email protected]i
Jyväskylän yliopiston laatima raportti Suomen terveysdataympäristö, löytyy yliopiston verkkosivuilta: https://www.jyu.fi/it/tutkimus/terveysdata/
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1