Oulun yliopisto
Tiedote 1.12.2015
Suomalaislasten kuolleisuudessa on yhä alueellisia eroja
Lasten kuolleisuus laskenut merkittävästi viime vuosikymmeninä
Suomalaisten lasten kuolleisuus on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä ja nykyään se on maailman pienimpiä. Lasten yleisin kuolinsyy vastasyntyneisyyskauden jälkeen ovat tapaturmat.
Maassamme esiintyy alueellisia eroja lasten kuolleisuudessa sairaanhoitopiirien välillä. Alueelliset erot ovat selviä etenkin tapaturmakuolemissa.
Suomalaisten alle 16-vuotiaiden lasten kuolleisuutta vuodesta 1969 vuoteen 2004 saakka ja tapaturmien osalta vuoteen 2013 saakka on tarkastellut väitöskirjatutkimuksessaan LL Marjo Lantto. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen virallisiin kuolinsyytilastoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin muutoksia lasten infektiokuolleisuudessa ja alueellisia eroja lasten kuolleisuudessa.
Suomalaisten lasten kuolleisuus 1 kuukauden–16 vuoden iässä laski vuosina 1969–2004 merkittävästi 0,67 promillesta 0,23 promilleen. Tapaturmien jälkeen yleisimmät kuolinsyyt olivat synnynnäiset epämuodostumat, syövät ja infektiotaudit. Infektiokuolleisuus laski seuranta-aikana eniten, jopa 89 prosenttia: 0,12 promillesta 0,013 promilleen. Lisäksi vuosittain olisi voitu estää muutama kuolema hiljattain rokotusohjelmaan lisätyillä rokotteilla (pneumokokki-, influenssa- ja rotavirusrokotteet), mikäli nämä rokotteet olisivat sisältyneet rokotusohjelmaan jo aiemmin.
Yliopistollisten sairaanhoitopiirien välillä ei esiintynyt alueellisia eroja lapsikuolleisuudessa, mutta pienempien sairaanhoitopiirien välillä eroja havaittiin. Kuolleisuus oli korkeinta maan pohjois- ja itäosissa. Seuranta-aikana kuolleisuuserot pienenivät jonkin verran. Myös tapaturmakuolleisuudessa esiintyi merkittäviä alueellisia eroja, erityisesti liikenneonnettomuuksissa sekä itsemurhissa ja henkirikoksissa. Erot säilyivät läpi seuranta-ajan. Alueelliset erot lasten kuolleisuudessa selittyvät todennäköisimmin sosioekonomisilla tekijöillä.
Alueelliset erot lasten kuolleisuudessa tulee ottaa huomioon suunniteltaessa tulevaa terveydenhuollon rakenneuudistusta laadukkaiden palvelujen takaamiseksi kaikille suomalaisille lapsille. Kuolleisuuden ehkäisyssä erityisen tärkeää on panostaa tapaturmien ehkäisyyn niin paikallisesti kuin kansallisestikin, toteaa tutkimuksen tehnyt Marjo Lantto.
Lisätietoja:
lääketieteen lisensiaatti, lastentautien erikoislääkäri Marjo Lantto, sähköposti: [email protected]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote 26.11.2015:
https://www.thl.fi/fi/-/suomalaiset-terveempia-lannessa-kuin-idassa
promille= yksi tuhannesosa; esim. 0,67 promillea = vähemmän kuin yksi tuhannesta lapsesta kuolee
Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa:
---------------------------------------
Oppiarvo ja nimi: Lääketieteen lisensiaatti Marjo Lantto
Syntymäaika ja -paikka: 1981 Oulu
Yo-tutkintovuosi ja koulu: 2000, Oulun lyseon lukio
Nykyinen työpaikka ja työpaikan puhelinnumero: Lapin keskussairaala
Tiedekunta ja laitos: Lääketieteellinen tiedekunta, Lastentaudit
Väittelijän yhteystiedot: [email protected]
Väitöskirjan nimi suomeksi: Suomalaisten lasten kuolleisuus
Väitöskirjan nimi englanniksi: Childhood mortality in Finland
Oppiaine: Lastentaudit
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja kellonaika: 11.12.2015 12:00
Väitöstilaisuuden paikka: OYS lastenklinikka luentosali 12
Väitöstilaisuuden kieli: suomi
Vastaväittäjän titteli, nimi ja toimipaikka: professori Per Ashorn Tampereen yliopisto
Kustoksen titteli, nimi ja toimipaikka: dosentti Marjo Renko Oulun yliopisto/ OYS
Väitöskirjan suomenkielinen yleistajuinen otsikko: Suomalaisten lasten kuolleisuus
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1