Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Sotalapset kärsivät enemmän sodan jälkiseurauksista kuin Suomeen jääneet

Suomen Akatemia

Sotalapset kärsivät enemmän sodan jälkiseurauksista kuin Suomeen jääneet

Tiedote.
Julkaistu: 26.03.2013 klo 10:16
Julkaisija: Suomen Akatemia

Sodan vuoksi Ruotsiin siirrettyjen niin sanottujen sotalasten elämä on ollut selvästi vaikeampaa kuin Suomeen jääneiden. Merkittävät erot ovat näkyneet kohonneena sydäntauti- ja diabetesriskinä sekä lisääntyneinä mielenterveysongelmina. Tämä ilmenee Suomen Akatemian rahoituksella tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimus tehtiin niin sanotun Helsinki-kohortin avulla. Se on suomalainen pitkittäistutkimus, johon on osallistunut 13 345 Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla vuosina 1934–44 syntynyttä miestä ja naista. Tästä joukosta 1 778 on ollut sotalapsena. Sotalapsitiedot käyvät ilmi Kansallisarkiston lastensiirtoarkistosta.

”Vertailemalla sotalapseksi lähteneitä ja tänne jääneitä voimme ymmärtää paremmin, mikä merkitys sotalapsuudella ja sen aiheuttamalla varhaisella stressillä on myöhemmälle elämän kululle”, kertoo tutkija Anu-Katriina Pesonen. ”Varhaisen stressin merkitys elämänkaareen oli huomattava, vaikka suurin osa sotalapsista koki sotalapsuuden myönteisenä kokemuksena jälkikäteen.”

Biologiset muutokset näkyivät kohonneen sydäntauti- ja diabetesriskin lisäksi puberteetin aikaistumisena ja muuttuneena stressireaktiivisuutena. Lisäksi sotalapset saivat ensimmäisen oman lapsen nuoremmalla iällä kuin Suomeen jääneet, lasten syntymävuosien väli oli lyhyempi ja omien lasten lukumäärä oli suurempi kuin Suomeen jääneillä lapsilla.

Psykologiset seuraukset näkyivät kohonneena mielenterveyshäiriöriskinä, erityisesti persoonallisuus- ja päihdehäiriöinä. Riski aikuisiän mielenterveyden häiriöihin oli noin kaksinkertainen sotalapsiksi lähteneiden ylempien virkamiesten lapsilla. Matalammissa sosiaaliluokissa sotalapsuus ei lisännyt jo ennestään kohonnutta riskiä.

Lisäksi testatut sotalapsipojat pärjäsivät hieman heikommin kognitiivisissa testeissä armeijassa ja vanhuusiässä. Sotalapsuus ei kuitenkaan vaikuttanut vanhenemiseen liittyviin kognitiivisiin muutoksiin. Sosioekonomiset seuraukset näkyivät heikompana tulokehityksenä koko työssäoloajan ja suurentuneena todennäköisyytenä joutua aikuisiässä sosioekonomisesti heikompaan asemaan kuin oma isä.  

 

Lisätietoja antaa tutkija Anu-Katriina Pesonen, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitos,
p. 09 191 29528, sp. anukatriina.pesonen@helsinki.fi.

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs