Selätä työstressi

Stressiä on mahdotonta välttää, sillä sitä aiheuttavia tekijöitä on kaikkialla. Se, miten stressi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen, riippuu kuitenkin ihmisestä. Ensimmäinen askel hyvään stressinhallintaan on kyky kuunnella omia tuntemuksiaan.

Stressin kokemukset ovat yksilöllisiä, sillä niihin vaikuttavat esimerkiksi motivaatio, psyykkiset voimavarat ja fyysinen kunto. Jos työn kokee mielekkääksi, sitä jaksaa paremmin. Parempi fyysinen kunto taas voi auttaa selviämään pidemmistäkin työpäivistä.

- Jokainen stressaantuu joskus, mutta se, miten stressi vaikuttaa ja kuinka pitkälle se pääsee, riippuu ihmisestä. Keskeistä on se, kuinka herkkä ja kuunteleva on itseään kohtaan, kertoo Terveystalon työterveyspsykologi Ellen Ek.

Kiireinenkin ihminen saa stressin aisoihin oikeanlaisilla stressinhallintakeinoilla, joihin kuuluu esimerkiksi kyky tunnistaa stressiä aiheuttavat tekijät ja suunnitella, mitä tekee niiden vähentämiseksi. Tavalliseen arkeen kuuluva stressi saattaa lisääntyä kuin varkain, jolloin siitä tuleekin normaalitila.

- Stressi ja kiire johtavat näkökentän kaventumiseen. Sitä on kuin hevonen silmälapuissa, joka ei näe kuin edessä olevan työmäärän. Silloin omat tuntemukset jäävät huomiotta, ja stressi syvenee.

Olisikin hyvä tehdä itsensä kanssa sopimus, että viimeistään tiettyjen merkkien kohdalla ryhtyy toimiin stressikierteen katkaisemiseksi. Varoittava merkki on esimerkiksi tunne siitä, että on koko ajan töissä, eikä aikaa tai energiaa riitä muulle kuin työlle. Toinen merkki taas on se, ettei pysty keskittymään:

- Sanomalehden lukemisesta ei tule mitään, eikä tv-uutisiin pysty keskittymään. Tai kun keskustelee toisen ihmisen kanssa huomaa, ettei muista, mitä toinen on juuri puhunut. Stressaantunut on usein myös ärtynyt, Ek kuvailee.

Palautuminen ja rauhoittuminen auttavat

Ekin mukaan mm. tietotyön lisääntyminen näkyy siinä, että ihmiset elävät jatkuvassa informaatiotulvassa, jossa aivot ovat koko ajan käytössä eikä palautumisaikaa ole. Hän vertaa aivotyöläistä ammattiurheilijaan:

- Urheilijoilla on tarkat harjoittelusuunnitelmat, joihin kuuluu tietty määrä palautumista. Aivan samalla tavalla aivotyöläisten pitäisi pystyä palautumaan työstään. Tärkeää on esimerkiksi vetää mahdollisimman selkeät rajat työn ja vapaa-ajan välille.

Palautuminen tapahtuu parhaiten, kun tekee jotain aivan erilaista, kuin mistä työpäivät tavallisesti täyttyvät. Fyysinen suorittaminen, taideharrastukset ja muu tekeminen, joka vie aivot toiselle taajuudelle, on todettu hyviksi palautumiskeinoiksi. Myös unen merkitys on todella tärkeä.

- Parasta olisi, jos pystyisi miettimään vain yhtä asiaa kerrallaan, niin töissä kuin vapaallakin. Yhteen asiaan keskittyminen rauhoittaa koko elimistöä, ja on siksi erinomainen stressinhallintakeino.

Ek suosittelee hyvien yöunien lisäksi vähintään tunnin mittaista rauhoittumista päivittäin. Tunnin voi jakaa myös pieniin osiin pitkin päivää. Esimerkiksi työpäivän aikana on hyvä välillä oikeasti pysähtyä.

- Kiireessä monet jättävät ruokatunnin välistä ja hotkivat lounaansa työn lomassa. Vähintään parinkymmenen minuutin ruokatauko voi antaa ihan erilaista energiaa loppupäivälle ja auttaa katkaisemaan stressin ennen kuin se alkaakaan.

Lisätietoja medialle:
Ellen Ek, työ- ja terveyspsykologian dosentti, PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi ja Certified Business Coach, [email protected], p. 040 059 9898
Terveystalon viestintä, Jenni Rantanen, [email protected], puh. 050 386 4381

Työstressistä, sen tunnistamisesta ja siitä selviämisestä keskustellaan Mielen hyvinvointi -tapahtumassa sunnuntaina 30.3.2014 tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Tapahtumaan on maksuton sisäänpääsy, muut näyttelyt ovat maksullisia myös tapahtuman aikana. Lisätietoja tapahtumasta: www.heureka.fi/tapahtumat ja www.terveystalo.com