Sairaanhoitajaliitto kartoitti hoitoalan johtajien kokemuksia henkilöstötilanteesta ja johtamistyöstä.
Hoitotyön johtajat tekevät ratkaisevan tärkeää työtä yhä yltyvän henkilöstöpulan riivaamalla alalla suurten muutosten kynnyksellä. Kyselyn tulokset kertovat karusti heidän mahdollisuuksistaan toteuttaa omaa työtään nykytilanteessa.
Kysely toteutettiin marras-joulukuun vaihteessa 2021. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 306 hoitotyön johtajaa.
Yli 60 prosenttia johtajista sanoo, ettei heillä ole aikaa johtamiseen ja perustyöhönsä
11,9 prosenttia vastaajista koki, että henkilöstötilanteen hoitaminen vie lähes kaiken työajan ja 29,4 prosenttia koki, että henkilöstötilanteen hoitaminen vie paljon normaalia enemmän aikaa.
13,5 prosenttia vastaajista kertoi, että on henkilöstötilanteen takia joutunut tekemään töitä myös vapaa-ajallaan.
14,2 prosenttia vastaajista on henkilöstövajeen takia joutunut itse tekemään sairaanhoitajalle tai muille normaalisti kuuluvia tehtäviä.
Palkkaus on alan heikoin lenkki
Hoitotyön johtajat korostavat kyselyssä huonon palkkatason merkitystä hoitotyön vetovoimaa vähentävänä tekijänä. Se nousee alan vetovoimatekijöistä merkittävimmäksi. Huonoa palkkatasoa pidetään myös arvostuskysymyksenä.
Sijaisjärjestelyissä luotetaan liikaa työntekijöiden joustoon
Toinen kyselyssä vahvasti esiin nouseva asia on sijaisjärjestelyjen toimimattomuus. Yli puolet hoitotyön johtajista vastasi, että heidän työyksiköidensä sijaistarpeet hoidetaan oman väen joustoilla tai kutsumalla useimmiten tuttuja keikkalaisia.
Kyselyssä johtajat esittävät runsaasti kritiikkiä työyksiöiden perusmiehitystä kohtaan. Neljännes vastaajista antoi työyksikkönsä perusmiehitykselle korkeintaan tyydyttävän kouluarvosanan. Asiantuntija Karhe pitää määrällisesti ja rakenteellisesti riittävää perusmiehitystä yhtenä avainasiana hoitotyön haasteiden ratkaisussa.
Hoitotyön johtajien valta ja vastuu ovat epäsuhdassa
Kolmas kyselyssä selvästi korostuva asia on johtajien vallan ja vastuun välinen epäsuhta. Johtaja ei voi ratkaista haasteita, jos byrokratia ei sitä mahdollista tai päättävä taho kieltää oikeat ratkaisut. Usein voi olla, ettei substanssia tuntematon taho näe ratkaisuja tarpeellisina tai pidä ratkaisemattomia haasteita uhkana.
25,1 prosenttia koki, ettei ole valtaa ratkaista ongelmia, vaikka niihin olisi tiedossa keinot.
55,4 prosenttia koki, ettei voi tehdä työtään riittävän hyvin.
61 prosenttia koki, ettei ole aikaa varsinaiseen johtamiseen ja perustyöhön.
Vastaajista 36 prosenttia arveli oman yksikön sairaanhoitajien alanvaihtopuheiden lisääntyneen. Vajaa puolet johtajista oli itse ajatellut alanvaihtoa, mutta harkitsi sitä vielä.
Voit lukea koko kyselyn tästä Sairaanhoitajaliiton selvitys hoitotyön johtajien kokemuksista oman työyksikön tai omien työyksiköiden henkilöstötilanteesta ja seurauksista (2021).
Lisätietoja antavat:
Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Liisa Karhe, 010 321 3336
Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela, 010 321 3331
Haastattelupyynnöt: Sairaanhoitajaliiton viestintäpäällikkö Eva Agge, 044 529 0042
Suomen sairaanhoitajaliitto ry on merkittävä terveydenhuollon vaikuttaja sairaanhoitajia koskevissa asioissa. Tehtävänämme on kehittää hoitotyötä, antaa ammatillista tukea ja edistää sairaanhoitajien asemaa asiantuntijoina. Joukossamme on sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä ja AMK-ensihoitajia.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1