Hallituksen suunnittelemat sairaanhoidon matkakorvausten leikkaukset osuisivat kipeimmin pitkäaikaissairaisiin, jotka joutuvat käymään säännöllisesti elämää ylläpitävissä hoidoissa. Munuais- ja maksaliitto ei hyväksy, että säästöt kohdistuisivat jälleen yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
Munuais- ja maksaliitto on huolissaan hallituksen aikeista nostaa sairaanhoidon matkakorvausten omavastuuosuutta jo toisena vuotena peräkkäin. Tämän vuoden alussa matkakorvausten omavastuu nousi yli 50 prosentilla. Kehysriihessä hallitus päätti uusista samansuuruisista korotuksista vuodelle 2014. Tänä vuonna omavastuuosuus on 242,25 euroa.
– Mikäli hallituksen esittämät päätökset matkakorvausten omavastuuosuuksista toteutuvat, kohdistuvat ne erityisesti pitkäaikaissairaisiin, paljon sairaanhoitopalveluja käyttäviin ihmisiin, mikä lisää eriarvoisuutta, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Omavastuuosuuksien samanaikainen nousu matka- ja lääkekorvauksissa rapauttaa monen pitkäaikaissairaan talouden. Hallituksen aiemmin toteuttamat ja nyt esittämät heikennykset pitkäaikaissairaiden sosiaaliturvaan kohdentuvat jo muutenkin heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
– Munuais- ja maksaliitto vaatii, ettei matkakorvausten leikkauksia kohdisteta pitkäaikaissairaisiin, jotka tarvitsevat säännöllisen ja turvallisen kuljetuksen sairaanhoitoon, Högström jatkaa.
Taksikyyti on usein dialyysissä olevalle ainoa mahdollinen ja turvallinen kulkumuoto. Matkakorvausten omavastuuosuuden nostaminen rasittaisi pitkäaikaissairaiden kukkaroa entisestään. Varsinkin alkuvuodesta, kun sarjahoidossa kävijän on maksettava koko vuoden omavastuut ja odotettava Kelan korvauksia, monen talous pyörii velkarahalla.
Arja Pakarinen Suonenjoelta käy kolmesti viikossa dialyysissä Kuopiossa taksilla. Matkaa kertyy yhteen suuntaan reilut 50 kilometriä. Vointi ei salli oman auton käyttöä ja linja-auto kulkee vain kahdesti päivässä. Varsinkin dialyysin jälkeen olo on heikko ja väsynyt, loppupäivästä ei jaksa enää suuria tehdä. Pakarinen on laskenut, että hänen on alkuvuodesta itse maksettava 17 edestakaista taksimatkaa ennen kuin omavastuuosuus täyttyy. Tämänkin jälkeen kestää viikkoja, että Kelasta saa todistuksen oikeudesta ilmaisiin matkoihin.
– Ennen dialyysin aloitusta työskentelin lähihoitajana. Jouduin jäämään pois työstä ja nyt saan vain Kelan kuntoutusrahaa. Lääke- ja sairaalakulujen jälkeen ei hoitomatkoista ole varaa maksaa enempää, koska elämisenkin pitää riittää rahaa, Pakarinen sanoo. Hän odottaa munuaisensiirtoa ja toivoo vielä pääsevänsä elinsiirron jälkeen takaisin töihin, vaikka ikää onkin melkein 60.
Jos munuaiset lakkaavat kokonaan toimimasta, ihminen menehtyy ilman dialyysihoitoa. Hemodialyysihoitoa annetaan hoitoyksikössä kolme kertaa viikossa 4–5 tuntia kerrallaan. Sairaala voi olla kaukana kotoa, ja hoitopäivän pituudeksi tulee matkoineen jopa yli 8 tuntia. Dialyysin aloittaa Suomessa noin 450 sairastunutta vuodessa. Dialyysissä olevien määrä kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä.
Lisätietoja:
Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258, [email protected]
Arja Pakarisen ja muiden dialyysihoidossa käyvien haastattelupyynnöt:
Petri Inomaa
Viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
040 5240 679, [email protected]
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1