Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran viime vuonna teettämän kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista uskoo sähköisten terveyspalvelujen hyödyllisyyteen. Sähköisen omahoidon ansiosta voisimme itse ylläpitää ja seurata terveyttämme terveydenhuollon ammattilaisten avulla sekä hallita omia potilastietojamme.
– Käytännössä sähköinen omahoito tarkoittaa sitä, että esimerkiksi diabetespotilas voi itse seurata veren sokeriarvoja mobiililaitteella kotona, kertoo Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen.
Kotona tehtävä sähköinen omahoito säästää yksilön ja terveydenhuoltojärjestelmän aikaa ja rahaa. Tällä hetkellä se rajoittuu lähinnä sähköiseen ajanvaraukseen, e-reseptiin sekä laboratoriotuloksiin, mutta mahdollisuuksia on enempäänkin. Sitran rahoittamissa hankkeissa pyritään saamaan omahoitokokeilut osaksi terveydenhuollon normaalia toimintaa
– Olemme saaneet hyviä tuloksia mm. YTHS:n kanssa tekemästämme kokeilusta, jossa lääkäri antaa videoyhteyden kautta etäkonsultaatiopalvelua. Maailmalla näkee jo myös pieniä omahoitopisteitä ja -kioskeja, joissa voi käydä tarkistamassa oman terveydentilansa, Tiihonen kertoo.
Sähköiset oirekyselyt säästävät aikaa.
– Potilas voi tehdä tulevaisuudessa itse alustavan oirearvion, jonka perusteella lääkäri vahvistaa diagnoosin.Aikaa säästyy huomattavasti, kun lääkärillä on taustatietoa potilaan oireista sekä lääketieteelliseen tietoon perustuva alustava analyysi. Olen myös huomannut, että ihmiset haluavat itse omistaa terveystietonsa ja osallistua hoitosuunnitelmien laatimiseen.Geeniteknologiasta apua sairauksien ennaltaehkäisyyn
Kansalaisia kannustetaan ottamaan itse vastuuta sairauksien ennaltaehkäisyssä. Tiihonen uskoo, että jos ihmisillä olisi enemmän tietoa terveydentilastaan ja geeniperimästään, sairauksien ennaltaehkäisy helpottuisi.
– Elämäntavat vaikuttavat sairastumiseen 40 prosenttia, perimä 30 ja terveydenhuolto ja sattuma loput. Me tarjoamme työkaluja siihen, että ihmiset näkisivät omakohtaisesti tilanteensa ja heräisivät ajattelemaan elämäntapavalintojaan. Kustannussäästöä syntyy siitä, kun ihmiset eivät sairasta niin paljon, eli kysymyksessä on myös käyttäytymisen ja asenteiden muutos.
Muutaman vuoden päästä kotikäyttöisiä sekvensointilaitteita myydään suoraan kuluttajille.
– Geeniteknologia voi säästää miljoonia euroja myös lääkekustannuksissa, kun lääkkeitä voidaan määrätä personoidusti sen sijaan, että syötetään lääkkeitä, jotka eivät kaikille tehoa.
Geeniteknologia yhdessä muun terveystiedon kanssa antaisi kokonaisvaltaisen kuvan yksilön terveydestä ja oireista.
– Palveluketjun muutos ja etäyhteys lääkärille merkitsevät yksilölle ja terveydenhuollon ammattilaisille kustannustehokkaampaa ja sujuvampaa palvelua, Tiihonen summaa.
Teksti: Eila Aalto
Lisätietoa ja yhteydenotot: http://bit.ly/1v9k5QQ
Julkaisija: Editori.fi