Runsas liikunta saattaa vaikuttaa suotuisasti nikaman kokoon

Suomalaisen Selkätutkimusseura ry:n vuosittaisen tutkimuskilpailun voittaneessa tutkimuksessa havaittiin, että muita runsaampi elinikäinen liikunnallinen aktiivisuus on yhteydessä nikamakokoon keski-ikäisillä naisilla.

Suomalainen Selkätutkimusseura ry:n vuoden 2017 tutkimuskilpailun on voittanut lääketieteen kandidaatti Petteri Oura Oulun yliopistosta. Kilpailun voittaneessa tutkimuksessa tarkasteltiin elinikäisen liikunnallisen aktiivisuuden ja nikaman koon välistä yhteyttä 1188 keski-ikäisellä pohjoissuomalaisella. Yhteyttä haluttiin tutkia, koska selkänikaman pienen koon on aiemmin todettu lisäävän riskiä osteoporoottiselle murtumalle.

Tutkittavien liikunnallista aktiivisuutta vapaa-ajalla tiedusteltiin 14, 31 ja 46 ikävuoden kohdalla kyselylomakkeilla ja nikaman koko määritettiin lannerangan magneettikuvauksella 47 vuoden iässä.

Tutkittavat jaettiin aluksi elinikäisen liikunnallisen aktiivisuuden perusteella kolmeen ryhmään: paljon, vaihtelevasti ja vähän liikkuviin. Kun ryhmiä verrattiin toisiinsa, eniten liikkuvien naisten nikamien havaittiin olevan suurempia kuin vähiten liikkuvien. Paljon ja vähän liikkuvien miesten nikamien koossa ei sen sijaan todettu eroja.

Vaikka erot paljon ja vähän liikkuvien välillä jäivät pieniksi, tutkimuksen perusteella naisten saattaa olla mahdollista vaikuttaa liikuntatottumuksillaan nikamiensa kokoon ja samalla murtumariskiin.

Tutkimuskilpailua tukivat HUR (www.hur.fi) ja Orton Invalidisäätiön sairaala.

Lisätietoja:

professori Jaro Karppinen, Oulun yliopisto, puh. 08 315 2149

Kilpailun voittanut julkaisu: Oura P, Paananen M, Niinimäki J, Tammelin T, Herrala S, Auvinen J, Korpelainen R, Junno JA & Karppinen J. Effects of leisure-time physical activity on vertebral dimensions in the Northern Finland Birth Cohort 1966. Scientific Reports 6:27844 (2016).