Rasvamaksa on nykyään myös lasten yleisin maksasairaus Suomessa. Ylipainon ohella sairastumisriskiin vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Maksaviikolla, että elämäntapahoito on rasvamaksan parasta hoitoa niin lapsilla kuin aikuisilla.
Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy jopa neljäsosalla aikuisväestöstä. Heistä joka viidennellä maksan rasvoittuminen on edennyt maksatulehdukseksi, joka voi johtaa maksakirroosiin ja maksasolusyöpään. Rasvamaksa on maksasolusyövän tärkein syy.
Rasvamaksatauti on yleistynyt ylipainon yleistymisen myötä. Rasvamaksan taustalla on useimmiten vyötärölihavuus, mutta myös normaalipainoisen maksa voi olla rasvoittunut.
Myös lasten ja nuorten maksa voi rasvoittua. Ylipainoon liittyvä rasvamaksatauti on nykyisin lapsuusiän yleisin maksasairaus. Rasvamaksataudin yleisyyttä suomalaislapsilla ei tiedetä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan rasvamaksatautia esiintyy jopa 10 prosentilla kaikista ja 40 prosentilla ylipainoisista lapsista.
– Rasvamaksataudin syntymekanismit ovat samankaltaiset lapsilla ja aikuisilla. Ylipainon ohella monet perintö- ja ympäristötekijät vaikuttavat sairastumisriskiin. Etenkin rasvamaksataudin esiintymisen suvussa on todettu altistavan rasvamaksalle, mutta perintötekijöiden ja elintapojen osuutta on vaikea erottaa toisistaan, kertoo erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Linnea Äärelä Valkeakosken lastenneuvolasta ja Tampereen yliopiston Lasten terveyden tutkimuskeskuksesta.
Runsas energian ja proteiinin saanti varhaislapsuudessa, nopeasti imeytyvät hiilihydraatit, tyydyttyneet tai kovat rasvat ja liikunnan vähäisyys sekä esimerkiksi diabetes lisäävät lapsilla rasvamaksan riskiä.
Rasvamaksatauti ei yleensä aiheuta lapselle oireita, minkä vuoksi sitä tulisi etsiä aktiivisesti terveydenhuollossa. Nykyiset suositukset ohjeistavat etsimään rasvamaksatautia noin 10 vuoden iästä alkaen. Alkuvaiheen diagnostiikka sekä hoito voidaan yleensä järjestää perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa tehdään mahdolliset jatkotutkimukset ja hoidetaan liitännäissairaudet.
– Ilman hoitoa rasvamaksatauti voi edetä kirroosiin saakka jopa ennen aikuisikää sekä lisätä sydän- ja verisuonisairastavuutta myöhemmin elämässä, Äärelä sanoo.
Elämäntapahoito on rasvamaksataudin hoidon kulmakivi myös lapsilla ja nuorilla. Osaksi kokonaisvaltaista hoitoa kuuluu riittävä fyysinen aktiivisuus, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja mahdollisten liitännäissairauksien hoito.
– Hyvä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä pienempään sairastumisriskiin, ja jo 20 minuuttia päivittäistä reipasta liikuntaa vähentää maksan rasvoittumista, Äärelä muistuttaa.
Tutkimukset puoltavat myös liiallisen tyydyttyneen rasvan sekä fruktoosin välttämistä. Sen sijaan tutkimusnäyttö vitamiineista, lääkkeistä ja probiooteista on vielä ristiriitaista.
Lisätietoja
Linnea Äärelä
Erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija
Valkeakosken lastenneuvola ja Lasten terveyden tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto
044 5920919
Tarja Teitto-Tuckett
Maksa-asiantuntija
Munuais- ja maksaliitto
040 5240 683
[email protected]
Munuais- ja maksaliiton järjestämää Maksaviikkoa vietetään 9.–13.5.2022. Elintapoihin liittyvät maksasairaudet lisääntyvät. Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy jopa neljäsosalla aikuisväestöstä. Rasvamaksa lisääntyy myös lasten ja nuorten keskuudessa.
Maksaviikolla Munuais- ja maksaliitto vaatii, että tulevilla hyvinvointialueilla painopistettä on siirrettävä maksasairauksien varhaiseen toteamiseen, diagnostiikan lisäämiseen ja sairastuneiden elämänlaatuun. Näin pystytään vaikuttamaan myös tulevaisuuden kustannuksiin kasvavalla sairausalueella.
Maksaviikolla Munuais- ja maksaliitto järjestää kaikille avoimen yleisöluennon, vaikuttajaseminaarin ja hoitajakoulutuksen.
Rasvamaksa lisääntyy myös lasten ja nuorten keskuudessa. Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy jopa neljäsosalla aikuisväestöstä. Yleisöluennolla julkaistaan myös Munuais- ja maksaliiton tilaaman tuoreen maksatutkimuksen tulokset.
Luennolle voi osallistua osoitteessa https://virtual.liveto.io/maksaluento-9522/maksaluento?access_key=8222.
18.00 Luennon avaus
maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett, Munuais- ja maksaliitto
18.05 Maksatutkimuksen tulosten julkaisu
Tarja Teitto-Tuckett / Merja Daoud, Kuulas
18.20 Lasten ja nuorten rasvamaksa
erikoistuva lääkäri Linnea Äärelä, Valkeakosken terveyskeskus, neuvola
18.50 Liikunnasta hyvinvointia, Jaana Ahoranta, fysioterapeutti, HUS painotalo
18.55 Ravitsemus ja elintavat painonhallinnassa
ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa, Sydänliitto
19.20 Kysymykset ja loppusanat
Tarja Teitto-Tuckett
Maksasairauksien määrä nousee hälyttävästi Euroopassa ja myös Suomessa. Maksasairauksien ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja oikea-aikaiseen hoitoon on kiinnitettävä huomiota uusilla hyvinvointialuilla.
Seminaarin avaa eduskunnan munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus. Seminaarissa esitellään tuore Euroopan maksajärjestön julkaisema Liver White Paper, jossa esitetään suositukset maksasairauksien tietoisuuden lisäämisestä, ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tunnistamisesta. Professori Perttu Arkkila kertoo Suomen maksasairauksien tilanteesta. Seminaarissa esitellään myös Munuais- ja maksaliiton teettämän maksatutkimuksen tulokset. Kansanedustaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Maria Guzenina pohtii maksasairauksien ennaltaehkäisyn järjestämistä uusilla hyvinvointialueilla.
Seminaaria voi seurata verkossa osoitteessa https://vimeo.com/event/2050939.
8.00 Aamiaistarjoilu
8.30 Tilaisuuden avaus
toiminnanjohtaja Sari Högström, Munuais- ja maksaliitto
8.40 Kansanedustajan puheenvuoro
eduskunnan munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Tanus
8.50 Maksatutkimuksen tulokset
Merja Daoud, Kuulas
9.00 Liver White Paper
presidentti Marko Korenjak, ELPA
9.15 Maksasairauksien tilanne Suomessa
professori Perttu Arkkila, HUS/HY
9.35 Early detection of liver disease with magnetic resonance imaging
medical Advisor Lars Vedin, Bayer Radiology
9.45 Maksakirroosiriskin arvioiminen uudella riskilaskurilla
osaston ylilääkäri, gastroenterologi Fredrik Åberg, HUS
9.55 Miten hyvinvointialueilla pitäisi huomioida hälyttävästi kasvava maksasairauksien määrä? Kuka hoitaa ennaltaehkäisyn?
kansanedustaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu Maria Guzenina
10.10 Tilaisuuden päätössanat
toiminnanjohtaja Sari Högström, Munuais- ja maksaliitto
Munuais- ja maksaliitto
Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, edistää elinluovutuksia sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. www.muma.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1