Munuais- ja maksaliitto järjestää pohjoismaisten munuaisjärjestöjen kokouksen Helsingissä 25.–26.10. Kokoukseen osallistuu edustajat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista. Kokouksen avasi torstaina kansanedustaja (KD), erikoislääkäri Sari Tanus, joka toimii myös eduskunnan maksa-, munuais-ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtajana. Tanus on tehnyt lakialoitteen kudoslain muutoksesta jo vuonna 2016. Tavoitteena on, että munuaisen voisi luovuttaa myös muu kuin aivan lähiomainen. Liiton teettämässä gallupkyselyssä suurin osa suomalaista (83 %) kannatti lain muutosta, kun vain 2 % vastusti sitä.
– Pohjoismainen yhteistyö on erittäin tärkeää niin tutkimustulosten kuin hyvien käytänteiden jakamisessa. Jatkuvaa ihmetystä naapurimaissa on herättänyt se, miksi emme saa potilaille parasta ja vieläpä yhteiskunnan euroja säästävää munuaisensiirtoa elävältä luovuttajalta laajemmin käyttöön Suomessakin. Pientä lakimuutosta odottaessa joka vuosi munuaisensiirron tarvitsevia ehtii kuolla, Sari Tanus sanoo.
Pohjoismainen yhteistyö munuaisjärjestöjen kesken on aktiivista ja toimivaa.
– Pohjoismaissa terveydenhuollon rahoituspohja on suurin piirtein samalla tasolla, minkä vuoksi vertailu ja kehitystyö maiden kesken on mielekästä. Kokouksessa käsittelemme muun muassa Suomen ja Ruotsin kotidialyysihoidon tilannetta, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tehtiin vuonna 2016 lähes yhtä monta munuaisensiirtoa asukasmäärää kohti eli noin 45 munuaisensiirto / miljoona asukas. Suomessa tämä tarkoittaa 262 munuaisensiirtoa. Tällä hetkellä uutta munuaista Suomessa odottaa noin 450 ihmistä.
– Suomessa elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaisensiirtojen määrä on Pohjoismaiden pienin, vuonna 2016 vain 8 prosenttia oli elävältä luovuttajalta. Vastaava osuus oli Norjassa 20 %, Ruotsissa 32 %, Tanskassa 41 % ja Islannissa 100 %, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri, nefrologi Patrik Finne.
Munuaisten toimintaa voidaan korvata dialyysihoidolla. Kaikissa Pohjoismaissa noin kolmannes tekee hoidon itse kotona. Muissa Pohjoismaissa on kuitenkin tavallisempaa, että ensimmäinen hoitomuoto loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan on munuaisensiirto. Suomessa suoraan munuaisensiirron saa vain 1 prosentti, kun muissa Pohjoismaissa 6–11 prosenttia saa uuden munuaisen ilman edeltävää dialyysivaihetta.
– Tilanne on kuitenkin Suomessa muuttumassa, koska syyskuusta lähtien Suomessakin potilaat voivat päästä siirtolistalle jo ennen dialyysivaihetta odottamaan munuaista kuolleelta luovuttajalta, Finne jatkaa.
Lisätietoja:
Patrik Finne
Vastaava lääkäri, Suomen munuaistautirekisteri
050 4270 800
Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258, [email protected]
www.muma.fi
www.munuainen.fi/munuaistautirekisteri
Facebook: munuaisjamaksaliitto
Twitter: MunuainenMaksa
Instagram: munuainenmaksa
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1