Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » PHSOTEY tiedottaa: Erikoislääkäri Jyri Myller väittelee poskiontelokirurgiasta perjantaina Tampereella

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

PHSOTEY tiedottaa: Erikoislääkäri Jyri Myller väittelee poskiontelokirurgiasta perjantaina Tampereella

Tiedote.
Julkaistu: 21.01.2015 klo 15:34
Julkaisija: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä


 

LL Jyri Myllerin korva-, nenä- ja kurkkutautiopin alaan kuuluva väitöskirja
Middle Meatal Antrostomy in Endoscopic Sinus Surgery (Keskikäytäväantrostomian merkitys endoskooppisessa sivuontelokirurgiassa) tarkastetaan 23.1. klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Juha Seppä (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Markus Rautiainen.

Jyri Myller on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Keskikäytäväantrostomian merkitys poskiontelokirurgiassa

Pitkäaikaisessa sivuontelotulehduksessa nenän ja sivuonteloiden oireet kestävät yli kolme kuukautta häviämättä välillä täysin. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen esiintyvyys Euroopassa on 10,9%. Endoskooppiavusteista sivuontelokirurgiaa (ESS) harkitaan, jos konservatiivisella hoidolla ei saavuteta riittävää oirelievitystä.

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli verrata kahden eri endoskooppiavusteisen leikkausmenetelmän (uncinektomia vs. uncinektomia yhdistettynä keskikäytäväantrostomiaan) välisiä mahdollisia eroja, hyötyjä ja haittavaikutuksia.

Ensimmäisen osatyön tavoitteena oli selvittää poskiontelon limakalvon verisuonten seinämässä esiintyvien ja valkosolujen L-selektiiniin sitoutuvien sulfatoitujen Lewis x sokerirakenteiden  määrää pitkäaikaisessa sivuontelotulehduksessa. Toisessa osatyössä mitattiin poskionteloiden mukosiliaripuhdistumaa ja sen postoperatiivisesti muutosta. Kolmannessa osatyössä selvitettiin sivuontelokirurgian vaikutusta poskiontelon limakalvon L-selektiinien ja eosinofiilien esiintyvyyteen. Neljännessä osatyössä verrattiin kuvantamispohjaisen Lund-Mckay pisteytyksen muutoksia sivuonteloiden pre- ja postoperatiivisen tilanteen välillä. Viidennessä osatyössä arvioitiin ESS-kirurgian pitkäaikaistuloksia, sekä riskitekijöiden mahdollisia vaikutuksia tyytyväisyydessä leikkaustulokseen.

Pystyimme osoittamaan, että pitkäaikaisessa sivuontelotulehduksessa verisuonten seinämässä esiintyvän ja valkosolujen L-selektiiniin sitoutuvien sulfatoitujen Lewis x sokerirakenteiden suhteellinen määrä lisääntyi merkitsevästi. Lisäksi osoitimme, että näiden epitooppien ja limakalvon eosinofiilisten tulehdussolujen esiintyvyys oli verrannollinen tulehduksen vaikeusasteeseen. Potilailla, joilla oli käytössä paikallinen nenäkortikosteroidihoito, L-selektiinin ligandien määrä ja limakalvon eosinofiilisolujen määrä väheni postoperatiivisesti.

Oirearvioinnin ja postoperatiivisen poskiontelon limakalvon eosinofiilien välillä esiintyi vastaavuussuhde. Tilastollisesti merkitsevä limakalvon eosinofiilien väheneminen postoperatiivisesti pystyttiin osoittamaan ainoastaan tehdyn keskikäytäväantrostomian puolella. ESS- leikkaus ei parantanut poskiontelon mukosiliaaripuhdistumaa, se pysyi huonona myös 9kk:n kohdalla tehdyssä seurantatutkimuksessa.

Ennen leikkausta ja 9kk:a leikkauksen jälkeen tehtyjen tietokonekerroskuvausten perusteella pystyttiin sivuonteloissa osoittamaan molemmilla puolilla selkeä vähentyminen tutkimuksessa käytetyssä kuvantamispohjaisessa Lund-Mackay pisteytyksessä. Tämä vähentyminen oli riippumaton leikkaustekniikasta. Pelkkään uncinatuksen poistoon verrattuna ostiumin koko säilyi merkitsevästi suurempana keskikäytäväantrostomiapuolella.

Pitkäaikaisseurannassa saavutettiin merkitsevä oirekuvan vähentyminen molemmilla leikkaustekniikoilla. Leikkaustekniikoiden välillä emme havainneet eroa tyytyväisyydessä leikkauksen tulokseen, kasvokipuun, nenäntukkoisuuteen tai limaisuuteen liittyen. Pitkäaikaisseurannassa keskikäytäväantrostomia osoittautui hieman paremmaksi verrattaessa tarvetta uusintaleikkaukseen.

Pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen akuuttien pahenemisjaksojen määrä alkoi lisääntyä 9kk:a leikkauksen jälkeen. Potilaat, joilla oli astma ja/tai altistuminen työperäisille hengitysilmaärsykkeille olivat tyytyväisempiä keskikäytäväantrostomiaan, kuin pelkkään uncinektomiaan. Löydös ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että endoskooppiavusteisella sivuontelokirurgialla (ESS) saavutetaan positiivinen vaikutus potilaan oirekuvaan, kuvantamispohjaiseen Lund-Mackay pisteytykseen, poskiontelon limakalvon L-selektiini ligandeihin ja eosinofiileihin riippumatta leikkaustekniikasta. Mukosiliaaripuhdistuma jäi huonoksi 9kk seurantatukimuksessakin, mikä osoitti värekarvatoiminnan huonoa paranemista. Vaikka tutkimustulokset osoittivat lievää etua tehdystä keskikäytäväantrostomiasta, eri leikkausmenetelmillä saatujen tulosten välillä ei yleisesti ottaen ollut suuria tilastollisesti merkitseviä eroja.
                                             
Lisätietoja:
Jyri Myller, 044 7195249
 

Päijät-Hämeen suurin sosiaali- ja terveysalan palveluntuottaja ja työnantaja. Intohimona hyvinvointi. Potilaan ja asiakkaan etu edellä www.phsotey.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs